keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Flunssafiiliksiä

Oon edelleen siis flunssassa. En tiedä onko tämä jotakin influenssaa, vai jotain tavallista perusflunssaa. Kausi-influenssarokotuksen otin kunnon astmaatikon ja urheilijan tavoin leikkaukseni jälkeen joulukuun alussa. Tänä vuonna kuitenkin myös rokotetut ovat sairastuneet, koska influenssavirus on jotenkin muuntunut. No, ihan sama. Kyllä mä yhden flunssan kestän. Oireina ovat olleet kurkkukipu, nenän tukkoisuus ja kuume. Onneksi tauti ei ole edennyt keuhkoihin. Olen myös ylpeä itsestäni, etten ole ottanut yhtäkään särkylääkettä tai flunssalääkettä olotilaani helpottamaan. Pari kertaa on ollut lähellä..

Aloe vera -nenäliinoja. Ei pitäis nenänalunen muuttua punaiseksi, mutta muuttui kuitenkin.

Vahvistavia flunssaeväitä. Hunajaa, mustikoita ja mehuja.

Ja sisällä hiihtelen Nalle Puh-fleecehousuissa.


Tahdon karaista itseäni ja kehittää musta vahvemman. Tätä olen jo muutaman vuoden harrastanut, ja olenkin onnistunut parantamaan astmaani, hoitamaan allergioitani ja kehittämään puolustusjärjestelmääni. Musta on tullut jo vahva. Viimeksi sairastin flunssan syyskuun alussa, enkä siihenkään tarvinnut antibiootteja! Joskus aiemmin olin aina kipeä ja sain helposti kaikki taudit. Pyrin myös syömään terveellisesti, en käytä eineksiä ja yritän tehdä ruokani mahdollisimman hyvistä raaka-aineista alusta loppuun itse. Eipähän myöskään tarvitse pelätä allergiareaktioita. Sitten olen tehnyt omaa siedätyshoitoa totuttelemalla joihinkin minua allergisoiviin ruoka-aineisiin. Nyt se on ollut helpompaa, kun harjoittelu on ollut vähäistä. Elimistö siis kestää paremmin, kun ulkoisia ärsykkeitä on vähemmän. Keväällä sitten siedätykset jäävät vähemmälle, kun puut kukkivat ja juoksen ulkona enemmän!

Tänään tuli muuten kolme kuukautta täyteen akillesjänneleikkauksesta. Lääkärin mukaan saisin siis aloittaa juoksemaan useammin kuin kolme kertaa viikossa ja kokeilla hieman reippaampaa vauhtia. Lisäksi saisin myös juosta vaikka tunnin yhtenäisen lenkin. Aurinko paistaa ja täällä on sulat tietkin jo, mutta en nyt tässä tilassa pääse treenaamaan.

Lähdenkin tästä huuhtelemaan poskiontelot ystävälläni sarvikuonolla. Se on hyvä tapa ja piristää! Laitan hieman suolaa veden sekaan ja sitten hommiin. Sain napsaistua otuksesta pari kuvaakin!

Nenänhuuhtelukannu eli sarvikuono.

Vesi valuu siis toisesta sieraimesta sisään ja toisesta ulos.
 



maanantai 27. helmikuuta 2012

Tukholmassa tapahtui

 Moi!

Olen ollut lauantaista lähtien flunssassa, joten en ole jaksanut kirjoitella tänne. Perjantaina tein viimeksi juoksutreenin matolla, ja se sujuikin yllättävän hienosti. Mulla on usein niin, että flunssaa edeltävänä päivänä voi juoksu tuntua hämmästyttävän hyvältä ja kevyeltä. Niin oli nytkin. 9 kilsaa kului ajassa 43.10 ja sykkeet pysyivät aerobisina. Ihmettelin oikein askeleeni keveyttä. Illalla tosiaan kurkku tuntui jo vähän kummalliselta, ja lauantaiaamuna oli selvää, että koko viikonloppu menee levon merkeissä. Päätin nyt kuitenkin postailla hieman kuulumisia, koska olen ollut tällä viikolla uutistapahtumien ykköskohteessa Tukholmassa!


Couscousta, tzatzikia ja kanavartaita, takana ruotsalaiset lihapullat.

Ammunta tapahtui tuolta savun keskeltä tykistä.




Vaikka loppuviikko menikin sairastellessa, viikkoon mahtui myös hyviä hetkiä. Torstaina saavuin siis taas Tukholmaan. Ihanaa, kun täällä ei ole enää juurikaan lunta. Tuntui aivan keväältä jo. Lounastimme kaverin kanssa Gamla Stanissa, ja kävimme seuraamassa pikku prinsessan kunniaksi ammutut 42 kunnialaukausta. Ruotsalaiset olivat sankoin joukoin liikkeellä. Aurinko paistoi ja myynnissä oli prinsessa-aiheisia ilmapalloja.







Tiivis tunnelma ja hienot puitteet Globenissa.
Sitten vietimme kunnon aerobista shoppailupäivää keskustassa, ja ilta huipentui Globenin XL-Galanin VIP-katsomossa huippuyleisurheilua seuraten. Kisojen lopuksi Venäjän Jelena Isinbajeva vielä hyppäsi halli-ME:n, joten aika tapahtumarikas päivä oli. Tuntui hyvältä olla kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.. :) Nyt täytyisi pian tervehtyä, jotta pääsen testailemaan niitä lenkkareita!


Jelena juoksee innoissaan ennätyshyppynsä jälkeen.


Pääsylippu ja eftersnack-lippu.



Eftersnackissa Jelena Isimbajeva kertoi kuulumisiaan.

torstai 23. helmikuuta 2012

Jalkahoitajalla juoksijan vuosihuollossa

Moikka!

Tänään heitin 9 kilsan lenkin lumisessa Helsingin keskuspuistossa. Ihan hyvin kulkivat nastalenkkarit auratulla ja lumisella lenkkipolulla. Päähäni kaivoin Haltin talvijuoksupipon, jota en ole muistanut omistavani. Pinkki sydänpipo olisi sopinut ystävänpäivään. Se on muuten fleecepipo.





Sydänkuvio ei sittenkään näy kuvissa..




Oli mulla asiaakin. Illalla kävin hoidattamassa työvälineet kuntoon. Kävin siis jalkahoitajalla Espoossa. Mulla on kerran vuodessa ollut tapana käydä jalkahoidossa jalkahoitajalla. Mitään vakiopaikkaa en ole käyttänyt, vaan olen mennyt aina mihin hoitolaitokseen milloinkin. Tällä kertaa käytin kesällä Citydiilistä bongaamani jalkahoitotarjouksen (maksoi vain 15e).



Pääasia jalkahoidossa on, että rapsutellaan vähän kovettumia jalkapohjasta. Lisäksi jalkahoitaja yleensä katsoo nilkan liikkuvuutta ja jalkaterän rakennetta sekä leikkaa varpaankynnet. Känsiä ja syyliä voidaan tarpeen tullen myös poistaa. Ja lopuksi rasvataan ja ihmetellään miten jaloista tuleekin niin sileät ja pehmoiset! Yleensä tunnin jalkahoito maksaa normaalisti noin 40-50 euroa.

Mulla tulee kovettumia etenkin päkijöihin juoksemisesta. Lisäksi varpaiden reunat kovettuvat, vaikka mulla onkin lenkkareissa aina vähintään se tarpeellinen yhden sentin käyntivara. Piikkareissa ja kilpatossuissa käyntivaraa ei juuri ole, ja siksi tuntuukin, että ne aiheuttavat helposti kovettumia. Käyntivara on tärkeä lenkkareissa siksi, että jalka yleensä turpoaa hieman lämmetessään lenkkareissa. Myös sukissa varpailla tulisi olla tilaa liikkua. Kovettumien ohentaminen on tärkeää siksi, että ne pysyvät pehmeämpinä, eikä jalkapohjan tuntoaisti pääse kärsimään. Pitkä juoksutaukoni aiheutti kuitenkin itsestään jo jalkapohjien pehmenemistä ja kovettumien katoamista. Eli jalkapohjani ovat nyt poikkeuksellisen pehmoiset, eivätkä tunnu yhtään omilta.. :)

Mulla on kestävyysjuoksijaksi jalat silti hyvässä kunnossa, mutta olenkin pyrkinyt pitämään niistä hyvää huolta. Iltaisin aina rasvaan jalkapohjat paksulla rasvalla ja nukun yleensä sukat jalassa. Varvasvälejä ei pidä muuten rasvata. Tiedän juoksijoita, jotka ovat saaneet kärsiä hoitamattomista jalkapohjistaan. Kovettuma-alueet saattavat halkeilla kuivuessaan, ja etenkin kuumilla keleillä juostessa ja jalkapohjan hautuessa kengässä, kovettumat voivat lähteä irti ja repiä jalkapohjaa vereslihalle. Yäk. En liitä tähän kuvalinkkiä erään juoksijan blogista, koska en halua, että kukaan menettää yöuniaan ;).

Käytössä olevia rasvoja.

The Body Shopin body butterit on mun lemppareita!
Jalkahoitaja kertoi tänään, että mun kannattaa käyttää vapaa-ajankenkinä pitäviä, ohutpohjaisia ja etenkin päkiän kohdalta taipuvia kenkiä vastapainona tukeville lenkkareille. Onneksi näin olenkin toiminut, sillä etenkin monissa käyttämissäni Asicsen lenkkarimalleissa on askeleen rullausta tehostettu nostamalla päkiän yläosaa ja varpaita hieman ylöspäin. Kun varpaat ovat hieman korkeammalla, päkiään kohdistuu enemmän painetta. Ja paine aiheuttaa kovettumaa. Notkeat vapaa-ajan kengät siis ovat tärkeät, jotta liikkumisen asento ja vakaus sekä liiketunto on parempi jalkaterän aistiessa alustan. Kun kenkien kärki ei nouse kärjestä ylöspäin, varpaat pystyvät osallistumaan askellukseen.

Siinäpä tärkeää infoa kaikille, jotka käyttää kenkiä päivän aikana! :) Ei saa unohtaa jalkapohjia, vaikka ne eivät päälle päin näykään..

tiistai 21. helmikuuta 2012

Kevään lenkkariherkut



Holaa!!

Ne ovat täällä. Kevään herkkupalat. Muuttolinnut Japanista ovat saapuneet! Kolme paria herkkuasicsia. Motivaatio kohosi ihan huippuun, kun tutkailin kauden kenkäuutuuksia lähemmin. Ihanaa, kun lenkkareissa on nykyään pirteät ja iloiset värit. Harmi vain, etten kovin kattavasti pysty vielä jalkani kanssa kenkiä kuluttamaan. Toisaalta tilanteeni leikatun jalan kanssa asettaa kengät entistä kovempaan testiin. Ja tästä testistä tulen raportoimaan lisää kevään edetessä.

Vasemmalta: DS-Racer, Gel-Nimbus ja Gel-Excel-33.



ASICS GEL-NIMBUS 13

Aloitetaan esittely perusvarmoista ja luotettavista työhevosista, joista mulla on aiempien versioiden perusteella pelkästään hyvää sanottavaa. Peruslenkkikäytössä mulla on ollut Asicsen Nimbukset vuodesta 2005. Kenkä on pysynyt hyvin samanlaisena vuosien aikana, mutta rullaavuutta ja keveyttä on tullut lisää ominaisuuksista tinkimättä. Asicsen nettisivut kertovat kengistä seuraavaa:

Nimbus on tarkoitettu aktiivijuoksijalle, joka haluaa maksimaalisen kanta- ja päkiävaimennuksen sekä tukevarakenteisen neutraalin kengän ilman sisäsyrjän pronaatiokiilaa. Tämä kenkä soveltuu normaalisti askeltavalle sekä alipronatoivalle. Anatominen nauhoitus parantaa päkiän istuvuutta ja I.G.S.-ominaisuudet lisäävät kengän rullaavuutta sekä joustavuutta.

Eli suomeksi sama menisi jotenkin näin: Nimbus-lenkkari on hyvä kenkä paljon lenkkeilevälle juoksijalle, jonka askel on ”suora” eikä tarvitse juuri korjausapua lenkkareilta. Alipronaatiota eli sisäänpäin tilttaamista kenkä kuitenkin estää tukevuutensa ansiosta. Nimbus on jämäkkä kenkä, mutta samalla notkea ja ketterä. Pitkillä lenkeillä jalka viihtyy mukavissa ja hyvin päkiästä sekä kantapäistä vaimennetuissa tossuissa. Myös erilaiset kimmoisuusharjoitteet tykkään tehdä näillä jämäkillä kengillä.




Kivan väriset lenkkarit ja heijastimetkin loistavat tehokkaasti.




Nimbukset ovat tukevimmat ja painavimmat lenkkarit, joita itse käytän. Raskasrakenteisempi ja painavampi juoksija tarvitsee kuitenkin jämäkämmät lenkkarit peruslenkeille, varsinkin jos askel on taipuvainen pettämään johonkin suuntaan. Erilaiset vaimentamattomat ”paljasjalkalenkkarit” ovat nyt suurta muotia, mutta silti jokaisella lenkkeilyä harrastavalla tulisi olla ns. oikeatkin lenkkarit peruslenkeille. Tukevat lenkkarit tulisi omistaa siis kevyiden kenkien rinnalla. Ja nämä Nimbukset ovat loistavat peruslenkkarit.




Akillesjänteeni leikannut ortopedi Sakari Orava on muuten myös todennut, että vaikka ihmiset ovatkin suunniteltu juoksemaan paljain jaloin ja päkiävoittoisesti, niin olosuhteet meillä Suomessa eivät kuitenkaan sovellu tähän. Asvaltoidut tiet ja kova maaperä vaatii jaloilta enemmän, ja siksi on tärkeää käyttää vaimennettuja itselleen sopivia juoksulenkkareita. Tämä korostuu, mitä enemmän lenkkikilsoja tulee säännöllisesti kerättyä. Lisäksi erilaiset kivi- ja laattalattiat ovat kovia alustoja sisätiloissa, joten jalkamme eivät säästy tavallisessa arjessakaan. Kengillä siis on suuri merkitys jalkojemme hyvinvointiin. Näihin asioihin palaan takaisin, kun esittelen Asicsen uusia luonnollisen askeleen Gel-Excel33 -kenkämallia.

Tänään mulla ei ole edes lenkkipäivää, mutta treenit jatkuvat korvaavilla harjoituksilla. Meinaatteko hankkia kevääksi uusia lenkkitossuja? Jos olette, niin millaiset ovat mielessä?


<a href="http://www.bloglovin.com/blog/3505158/toiminnassa?claim=jabn689g7ey">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

perjantai 17. helmikuuta 2012

Kompressiosukat jalassa!




Moi Moi!

Ihanaa, kun aurinko paistaa koko ajan enemmän ja pimeys alkaa väistyä! Ihan niinku mun jalkahelvetissäkin! Tänään juoksin aamupäivällä matolla 9km jo 44:30!! Ja aerobisilla sykkeillä! Kehitys on ollut ihan uskomatonta. Tää oli nyt viikon kolmas lenkki, ja tänään on vasta perjantai. Eli käytännössä en oikeastaan saisi enää tällä viikolla tehdä juoksutreenejä. Saa nähdä pystynkö olemaan viikonlopun juoksematta, mutta jos kaikki menee hyvin ja sunnuntaina lenkkijalkaa vipattaa, niin voin vaikka kevyen puolituntisen heittää ulkona..

Pidän nyt kuitenkin järjen mukana, enkä ahnehdi. Viereisellä matolla juossut nainen kiskaisi 20km, joten tunsin itseni tosi maltilliseksi. Vähän olis tehny mieli haukata vielä yksi kilsa, että olis tullut kymppi täyteen. Mutta hoin itselleni, että kyllä sitä vielä kymppejä ehtii taas hölkötellä ärsyyntymiseenkin asti. Myöhemmin juttelin pukkarissa hyvät keskustelut ruotsiksi 20 kilsaa matolla ahmineen naisen kanssa. Lähinnä jalkavammoista ja -kivuista höpöteltiin. Hänellä kipeytyy mattojuoksusta "penikat", eli säären etuosan lihakset. Mulla on pohkeet yleensä vetänyt mattojuoksusta jumiin, mutta nyt kun en ole juossut päivittäin, tätä ongelmaa ei ole ollut. Lisäksi mulla on ollut käytössä nyt hyvät miedosti kiristävät Niken kompressiosukat, ja niillä on selvästi ollut vaikutusta pohjekipuihin.

Ihanat kuviot näissä sukissa.
Aloin käyttämään kompressiosukkia vuonna 2008. Aluksi juoksin niillä ihan vain treeneissä, ja sitten kokeilin muutamissa kisoissa. Tosin syksyllä 2008 juoksin heti ensimmäisen puolimaratonini maastossa kompressiosukat jalassa. Mulla on tällä hetkellä käytössä kolmet "polvisukat". Kuvan Niken sukkien lisäksi mulla on Craftin valkoiset ja ZeroPointin mustat sukat. Lisäksi Tukholmasta ostin syksyllä Asicsen kompessiosäärystimet. Kompressiotuotteet tuntuvat sopivan hyvin tälläiselle nilkka- ja akillesvammaiselle. Pohjelihakset yksinkertaisesti kipeytyvät vähemmän juoksutreeneistä kuin ennen.

Harmaat oikealla ovat Asicsen kompressiosäärystimet. Lisäksi kuvissa muita Ruotsista tehtyjä ostoslöytöjä kuten Asicsen irtohihoja,  pitkävartisia sormikkaita ja erilaisia sukkiksia.

ZeroPointin nettisivuilta löytyy muuten hyvin tietoa kompressiosukista:

1. Ennen harjoitusta
Toiminta: Kompression avulla aktivoidaan lihastuntumaa, verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Tällä aktivoimisella saadaan myös ennaltaehkäistyä loukkaantumisriskiä.
Käyttöohje: Kompressiotuote laitetaan ennen harjoitusta n. 1- ½ tuntia aikaisemmin.
2.     Harjoituksen aikana
Toiminta: Kompression avulla saavutetaan parempi suorituskyky ja vakaus, kompressio vähentää lihasjännitystä, tukee lihasta ja edesauttaa nopeampaa elpymistä.
  • Ulkoinen mekaaninen paine (kompressio) vaikuttaa syvään laskimojärjestelmään. Tämä puolestaan ​​tuottaa lisää virtausmäärää laskimo järjestelmässä.
  • Vaikutus huolehtii nopeammasta aineenvaihdunnan toiminnasta. Joka poistaa epäpuhtauksia lihaksesta sekä tuo happea lihakselle, jolloin lihaksesi toiminta ja suorituskykysi on parempi
  • Kompressio tukee lihasta. Tämä vaikuttaa lihastasapainoon, koordinaatioon, tuntemusaisteihin sekä vähentää pehmytkudosvammoja (kipeitä lihaksia) jotka aiheutuvat tärähdyksistä. Lihaksen tuki on myös tärkeä tehokkaalle suoritukselle. Supistuksessa oleva lihas on tehokkaampi.
Fysiologia: Harjoituksen aikana laskimoläpät kuljettavat verta sydämeen. Jos tämä mekanismi on ylityöllistetty tai häiriintynyt, jalat tuntuvat raskailta ja turpoavat. Kompression avulla laskimoläpät pysyvät suljettuina jolloin veri kulkeutuu sydämeen ja siitä edelleen keuhkoihin hapettumaan, jolloin saat enemmän happea lihaksillesi.

Kompressiosukalla voidaan ennaltaehkäistä tiettyjä urheiluvammoja ja käyttää niitä niiden hoitoon.
Tyypilliset alaraajavammat joissa pohjelihaksen toiminta ja jalan verenkierto ovat keskeisiä
  • Lihaskrampit
  • Penikkatauti
  • Akillesjänteentulehdukset
  • Nilkkaongelmat
Käyttöohje: Käytä kompressiota edellä mainuttujen ohjeiden mukaisesti.
3.     Harjoituksen jälkeen
Palautuminen: Elimistö saavuttaa nopeammin tasapainon tehostuneen aineenvaihdunnan seurauksena.
Käyttöohje: Käytetään suorituksen jälkeen minimi 1 tunti (max. voidaan käyttää tuntemuksen mukaan 8-10 tuntia).  Palautumiseen voidaan käyttää myös kompressio 15-20mmHg (Zero Point everyday kompressiosukka)

Suosittelen ehdottomasti rohkeasti kokeilemaan kompressiosukkia lajista riippumatta! Pohkeet ainakin kiittävät. :)




keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Akillesjänteen kuntoutus

Moi!

Ja terveiset jälleen juoksumatolta. Aamupäivän 9km sujui jo 45 minuuttiin. Ja sykkeet pysyivät aerobisella puolella! Hienoa, että pystyn jo mattolenkkeilemään ns. normaalia kevyttä lenkkivauhtiani. Tämä vauhti vaan ei tunnu vielä niin keveältä kuin normaalisti, sillä sykkeet ovat vielä sen reilut 20 pykälää ylempänä kuin normaalisti samassa vauhdissa. Mutta tilanne on tosi hyvä, kun pystyn jo näinkin menemään. Muutamassa viikossa sykkeetkin ovat varmasti jo ihan eri luokkaa. Täytyy kuitenkin muistaa, etten ole saanut juosta vielä yhtään kovaa. Eli kaikki tehollisempi treeni on tapahtunut korvaavilla laitteilla.

Ajattelin tänään tarinoida hieman jalkani tämänhetkisestä tilanteesta. Marraskuun lopun akillesjänneleikkauksestani tuli eilen tiistaina kuluneeksi yksitoista viikkoa. Paraneminen on sujunut hyvin ja kipuja ei ole enää juuri lainkaan. Aamuisin on havaittavissa aamujäykkyyttä ja ehkä hieman turvotusta, joka päivän mittaa lähtee pois. Jänne on silti edelleen melkein kolme kertaa paksumpi kuin ennen leikkausta. Lääkäri sanoi jälkitarkastuksessa, että sitä vahvistettiin jotenkin, ja siellä on vielä leikkauslankoja, jotka sulavat ajan mittaan pois. Koon pitäisi siis hiljalleen palata takaisin normaaliksi.

Jänteen liikkuvuus on vielä huono, mutta on koko ajan hiljalleen parantunut. Kuntoutusliikkeenä teen pumppauksia jumppakuminauhalla.

Käytössäni on vanha Thera-Band-merkkinen kuminauha. 


Nilkan liikkuvuus on hiljalleen parantunut, ja nyt se menee jo 90 asteeseen.
Lisäksi kuntoutusliikkeenä ovat kyykkäilyt ja päkijöille nousut. Olen pyrkinyt tekemään näitä muutaman kerran päivässä, mutta vähän kerrallaan. Lisäksi olen varovasti tehnyt erilaisia pohjevenytyksiä.


Näin päin mulla ei ole liikkuvuusongelmaa.
Pieni kynnys jopa venyttää hyvin!

Iltaisin olen laittanut jalalle Voltaren-geeliä. Se on tulehduskipugeeli, ja sen pitäisi poistaa turvotusta nilkan alueella. Lääkäri sanoi, että kyseinen geeli on hyvä kipugeeli eikä kuivata ihoa. Mun tapauksessahan leikkausviilto tehtiin lopulta jänteen ulkoreunalle, koska sisäpuolen iho oli kuiva ja kortisonipiikkien aiheuttamana sivuvaikutuksena oli havaittavissa lihaskatoa. Hyi! Siksi jouduinkin odottamaan operaatiota reilut kaksi kuukautta vielä lopullisen diagnoosin jälkeen. Nyt iho kuitenkin voi hyvin. Ja jalka ja mieli :) !!!

Voltaren-geelini.

Leikkaushaavani ja massiivinen pohkeeni..

Eipä tässä tämän ihmeempiä! Harjoitukset jatkuvat iloisella mielellä. Illalla mulla on vuorossa spinningiä ja core-jumppaa Satsissa. Huomenna on sitten kevyen päivän vuoro, ja tarkoituksenani on keskittyä joogajuttuihin! Vi ses!

maanantai 13. helmikuuta 2012

Kulttuuria

Heissan taas!

Lauantaina mattojuoksu sujui niin kivasti, että päätin vielä jaksaa ekstrakilsan päälle. Ja niihän matkaa kertyi 9km ja ajassa 46:50. Tuntui hienolta, sillä sain juoksun juuri ja juuri pidettyä aerobisena. Vikat pari minuuttia tais hypätä aerobisen kynnyksen yli, mutta menköön se nyt jännittyneisyyden piikkiin :)! Olin loppuvaiheessa vaan niin fiiliksissä! Jipii! Illalla poljin vielä tunnin kuntopyörää palautellen ja fiilistellen.

Sunnuntaina päätin ottaa rennosti, ja suuntasimme pienelle kulttuuriretkelle Slussenin kulmille. Kävimme Fotografiska-museossa ihmettelemässä. Fotografiska on siis valokuvamuseo Tukholmassa, lähellä Viking Linen terminaalia. tämänhetkiset näyttelyt eivät ihan kolahtaneet omaan makuuni, mutta ylimmän kahvilakerroksen merinäkymät Djurgårdenille sen sijaan olivat upeat. Aurinkokin paistoi ja nappasimme muutamat kuvat.



Djurgården-lautta lipui ohitse.



Menimme myöhäislounaalle johonkin pikku ravintolaan Södermalmille. Illalla innostuin vielä polkemaan sata minuuttia kuntopyörää suomalaista tv-kanavaa katsellen. Täytyy kyllä todeta, että on nyt tosi hyvä ja monipuolinen treeniviikko takana. Näitä kun jaksaa muutaman vielä paahtaa, niin useampi juoksukerta viikossa ei tunnu lähitulevaisuudessa niin pahalta! Ja ihan mahtavaa, että mulle on löytynyt uusia lukijoita! ! Kiitos ja jatketaan harjoituksia! :)))

perjantai 10. helmikuuta 2012

Paluu aurinkotervehdyksiin!

Moi!

Keskiviikosta eteenpäin oon viihtynyt ahkerasti SATS-salilla. Täällä tiet ovat olleet inhottavassa lumipöperössä, joten siksikin salitreenit pystyin aloittamaan hyvään aikaan. Korvaavien harjoitusten päivinä ovat crosstrainer ja soutulaite olleet käytössä. Ja spinning-tunnillakin tuli pyöräiltyä kerran. Torstaisen juoksun rullailin matolla. 8km sujui 44 minuuttiin. Pidin sykkeen ja vauhdin aisoissa, vaikka viereen tulikin joku mamma loppuvaiheessa kiskomaan hieman kovempaa. Oon ylpeä, että hillitsin itseni, enkä lähtenyt haastamaan! Nilkka toimii koko ajan paremmin. Liikkuvuus lisääntyy hitaasti. Yllätyin, etteivät pohkeet kipeytyneet juuri lainkaan mattojuoksun jäljiltä. Lenkkareina mulla oli viime kevään Asicsen mallistosta olevat DS trainerit.

Crosstraineriin olen kelpuuttanut viime keväiset kirkkaan keltaiset Asicsen Sky Speedyt. Jalkanihan alkoi oireilla jo viime toukokuussa ja aluksi epäilin just näitä kyseisiä lenkkareita. No, kuten nyt tiedetäänkin, ei ainakaan näillä lenkkareilla ollut osuutta asiaan, mutta alitajuisesti ne jäi sitten käyttämättä.. Ja saavat todistaa toimivuutensa ensin crossarikenkinä ennen kuin pääsevät mukaan oikeaan juoksuun.

Noista lenkkareista tuleekin mieleen lähes vuoden takainen riemu. :)

Letit jäivät päähän Kenian leiristä. :) Kuvan keltaiset lenkkarit ovat Sky Speedyt ja pinkit ovat Nimbukset


Tähän voisinkin listata viime päivien treenit, jotta näette, miten puolirampa juoksijakin voi hyödyntää massasalien tarjontaa.

Keskiviikko:
aamupäivä: crosstrainer 1h + soutu 15'
ilta: spinning 45' + SATS Core (lihaskuntoa) 30'

Torstai:
aamu: juoksumatolla 8km 44min + bodybalance 55'
ilta: jooga 75'

Perjantai:
crosstrainer 1h + soutu 15' + kuntosalilaitteilla selkiä, vatsoja, ylätaljaa, takareisiä, dippiä
ilta: bodybalance 55'

Venyttelyjä en ole tähän erikseen listannut, sillä ne nyt kuuluvat luonnollisesti iltatoimiin. Ja salilla käyn aina saunomassa!

Löytyi vähän huono kuva, mutta kyllä mä oikeesti venyttelenkin!!!


Kuten huomaa, niin tykkään käydä liikkuvuutta, vartalonhallintaa ja tasapainoa kehittävillä tunneilla. Olen oikeastaan vuodesta 2004 harrastanut melko aktiivisesti oheisilla tunneilla käyntiä. Mulla on selässä se skolioosi, ja näistä oheisjutuista on ollut tosi paljon hyötyä ja iloa. On ollut mahtavaa huomata, että vähitellen olen pystynyt tekemään juttuja, joita en aluksi ikinä uskonut tällä rangalla edes olevan mahdollista tehdä. Mulla on luonnostaan yliliikkuvuutta nivelissä, mutta tiedostan kroppani, enkä pyri mihinkään älyttömiin ääriasentoihin. Juoksijalle ei ole hyötyä yliliikkuvuudesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että juokseminen jäykistää ja jumittaa lihaksistoa, joten liikkuvuusominaisuuksia ei kannata päästää heikkenemään. Tarkoituksenani on siis lähinnä ylläpitää liikkuvuustasoni ja kehittää tasapainoa ja lihaskuntoa sekä opetella vartalon hallintaa. Perusliikkeet joogassa ja pilateksessa ovat todella hyödyllisiä juoksijoille ja miksei muillekin.


Hyvää perussettiä. Nämä multakin sujuu. Kuvat wehearthit.
Huomenna onkin taas juoksupäivä! Hihii!!! Kommentoidakin saa.


keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Salille mars!!!

Hahaaa!!

Nyt on havaittavissa pientä ryhdistäytymistä. Nimittäin päätin, että aktivoin jalkaleikkauksen jäljiltä jäähyllä olleen salikorttini paikalliseen SATS:iin tänään. Tarkoituksena on paahtaa korvaavia treenejä crossarilla ja soutulaitteella sekä osallistua spinning-tunnille hikoilemaan. Lisäksi ryhmäliikuntatunneista kelpuutan ohjelmaani bodybalancea, pilatesta, corea ja joogaa, jos sattuvat muuten sopimaan ohjelmaani. Ne ovat ihan jokaiselle hyödyllisiä rauhallisia oheistunteja ja lisäävät liikkuvuutta, vartalonhallintaa ja lihaskuntoa. Tai ei tuo core nyt niin rauhallista ole. Siinä pusketaan puolessa tunnissa aika tahdilla lihaskuntoliikkeitä musiikin tahtiin, mutta se on sopivasti spinning-rääkin jälkeen, joten ihan tarpeeksi hyvä loppuriehunta iltatreenin päätteeksi.

Kortti kaivettu esiin!!!!



Lisäksi huomisen juoksulenkin ajattelin kokeilla matolla. Ainakin saisi askeleeseen kunnon pidon alle ja vauhtikin voisi olla aavistuksen reippaampi kuin ulkoilmassa. No, se nähdään sitten! Ja kuntosalilaitteilla ja painoilla tulen kanssa rehkimään. Ja salilla pääsee saunaan.. Se on ihan kunnon sauna, vaikka ainoa miinus on, ettei voi heittää kunnon löylyjä, jos samaan aikaan saunomassa on muita eli ruotsalaisia..heh.. He kun eivät kestä minkäänlaisia löylyjä ja sitten istuskelevat eväineen siellä alalauteella pyyhe ympärillä. Toisinaan voivat raahata sinne vielä jonkun naistenlehden käpristymään.. Just så!