perjantai 31. lokakuuta 2014

Miten syön eli RAVINTOPOSTAUS!

Nyt se tulee. Mun ravintopostaus. Juoksuharrastustani enemmän ihmisiä on aina kiinnostanut syömiseni. Koska olen pieni ja laiha, olen usein joutunut erilaisten syömishäiriöepäilysten kohteeksi. Se on aina tuntunut pahalta, koska mulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmia syömisen kanssa. Lapsena meillä syötiin aina yhdessä tavallista kotiruokaa ja herkkujakin oli tarjolla. Ruumiinrakenteeltani olen muista suomalaisista hieman poikkeava himpula, joka on todettu jo viiden kuukauden iässä neuvolassa.

Kun menin kouluun, painoin 16,5 kiloa ja mua kutsuttiin nukketytöksi. Pelkäsin isoja oppilaita, jotka huvikseen saattoivat kantaa ja retuuttaa mut koulun yläkerrokseen tai mihin milloinkin. Opin juoksemaan karkuun. Yritin syödä paljon, jotta kasvaisin isoksi. Kouluterkkari ohjeisti syömään kotona voita ja sokeria lusikalla sekä juomaan kermaa suoraan purkista. Kerroin äidille, joka nauroi ja sanoi, että olen vain erilainen.

Teininä huomasin, että on ihan sama kuinka paljon ja mitä syön, painoni ei nouse. Koskaan en ole ollut millään dieetillä. Oikeastaan mulla oli joskus jopa välinpitämätön suhde ruokailuun ja ravintoasioihin. Veriarvoni ovat aina olleet korkeat. Ruoka on aina ollut polttoainetta. Mulla ei ole ollut mitään intohimoista hörähdystä syömiseen tai mihinkään ruokaan liittyvään. Kuitenkin vanhemmiten olen kiinnittänyt enemmän huomiota valintoihin. Ja nyt takautuvasti tarkasteltuna olen oppinut terveelliset valinnat ja normaalin suhteen ruokaan jo lapsena. 

Ruoka-aineallergiat vaikeuttavat eniten syömistäni. Täytyy olla tarkkana, etten vahingossa syö jotakin, josta saan vakavia allergiareaktioita. Ärhäkän ristiallergian ja herkän reagoinnin takia mulle ei ole tehty siedätyshoitoa. Olen kuitenkin oppinut elämään allergioideni kanssa. 

Aamupalan syön aina. Yleensä en treenaa ennen aamupalaa. Useimmiten syön kaurapuuroa, johon laitan hilloa, marjoja ja hunajaa. Toisinaan heitän joukkoon superfoodeja. Mulperit, inkamarjat ja gojit ovat suosikkejani. Lisäksi syön fiiliksen mukaan muutaman ruisleivän, päällä Ingmariinia, leikkeleitä, juustoa ja kurkkua. Usein syön myös yhden kananmunan ja jogurttia tai suosikkiani mustikkapiimää. Juomana menee tee tai maitokahvi sekä omenamehu.



Aamupala-aineksia tältä viikolta.


Kesäisin syön aamupalaa kahdessa osassa, koska teen toisinaan verryttelyn välissä. Tänä vuonna olen sattuneista syistä treenannut enimmäkseen vain kerran päivässä, joten lounas on usein venynyt jopa kahteen. Tosin joskus toinen aamupala on ollut jotain keittoa, esimerkiksi pinaattikeittoa. Lounaaksi syön usein pastaa tai riisiä, kanaa, valkoista kalaa tai jauhelihaa, salaattia ja kurkkua. Käytän paljon Felixin ketsuppia. Olen allerginen oikeille tomaateille..

Viikoittain haen lounasta läheisestä thaimaalaisesta ravintolasta. Työntekijät tietävät allergiani ja valmistavat aina mulle mielettömän hyviä takeaway-annoksia. Chiliruuat ovat suurta herkkuani, joten thaikeittiön herkut ovat suosikkejani.

Välipaloina menee esimerkiksi palautusjuomia (mitä milloinkin sattuu olemaan), jugurttia, makupiimää, protskupatukoita (Fast), ruisleipää, kuivahedelmiä, näkkäreitä, Lidlin hedelmämysliä, mustikkakeittoa ja Yosaa. 

Iltaruokana syön yleensä tuhdimmin. Aika usein syön tummaa lihaa. Pastaa menee useammin kuin perunaa. Syön aina tummaa pastaa ja tummaa riisiä. Salaattini ovat vähän säälittäviä allergioideni takia. Mutta niihin laitan yleensä mozarellaa, fetaa ja vihreitä oliiveja. Salaatinkastikkeena käytän öljyjä, balsamicoja ja välillä teen omaa öljypohjaista sinappikastiketta.

Hapottavat kisat kesällä vievät ruokahaluani, jolloin pitää tarkkailla, ettei paino pääse laskemaan kauden edetessä. Välipalat ja erilaiset palautusjuomat ovat hyvä apu, koska niitä on helppo juoda heti treenin päätteeksi. Vatsani kestää hyvin urheilujuomia. Usein lisään merisuolaa veteen. Limuja en juo juuri koskaan, mutta mehut ja muut hiilihappovedet menevät. Maitoa en juo, mutta muita maitotuotteita juon ja syön. 

Iltapalat ovat samaa linjaa kuin välipalat. Aika usein syön mysliä tai puuroa, johon sekoitan marjasmoothiejauhetta. Ravintoterapeutti on muutamaan otteeseen tutkinut täyttämiäni ruokapäiväkirjojani, ja todennut, että syön riittävästi. Yleensä kaloreita on laskelmissa tullut noin 3000 vuorokaudessa. Huomautukset ovat koskeneet liian vähäistä veden juontia.

Herkkuja syön, kuin tarjotaan. Tykkään suklaasta, lakuista ja leivonnaisista. En ole koskaan ollut missään karkkilakossa. Salmiakeista en tykkää. Olen aina ajatellut, että kohtuullinen herkkujen syönti on normaalia ja kestävyysurheilija kyllä kuluttaa kaiken. 

Eiköhän tämä nyt avannut mun ruokailutottumuksiani. Kysykää, jos jokin mietityttää, niin selvennän ja vastailen kyllä. Onko lukijoilla ruoka-asiat omasta mielestä kunnossa? Mitä superfoodeja olette maistaneet? Tai mitä mielipiteitä ne ovat herättäneet? 

14 kommenttia:

  1. Hei! Kiva juttu Minna! Vaikka muistelen että oon sun ruokailuihin joskus tutustunuki ja muistan edelleen että oot allerginen sellerille + lukuisille muille ihmeellisyyksille ;)
    Tää on nykyaikana aika harvinaista ettei oo minkään sortin "maidot-gluteeniton-hiilihydraatition-superdietti" vaan ihan perusruokaa :)

    Tsemppiä kovasti treeneihin!

    Elina "Lapista" ;)

    VastaaPoista
  2. Moi Lapin tyttö! ;)

    Koin tärkeäksi kirjoittaa aiheesta, koska nykyään ihannoidaan kaikkea ruokakikkailua ja unohdetaan, että tavallisilla ruoka-aineilla ja säännöllisellä ateriarytmillä pääsee aika pitkälle. Toki kaikkia uusia juttuja voi kokeilla ja superfoodeihin tutustua, mutta perusasiat ja riittävä kokonaisenergiansaanti kannattaa pitää mielessä. Valmennan nuoria urheilijoita ja tietysti vanhempia kuntoilijoita juoksukoulussa, joten terve esimerkkitekstikään ei ole pahitteeksi.

    Lenkki-intoa myös Lapin nurkille! :D

    VastaaPoista
  3. Hei, minäkin olen kokeilut superfoodeja.Olen käyttänyt mm. spirulina levää,ruusunjuurijauhetta,pakurijauhetta, intiaanisokeria,,, Kyllä superfoodit varmaan jotain potkua antavat, mutta luulen että myös "tavallisellakin" ruualla pärjää.
    Teemu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Spirulinaa ja intiaanisokeria on kanssa tullut kokeiltua! Ja inkkarisokerista oon joskus tehnyt omaa urheilujuomaa.. Oon miettinyt, että varsinkin allergiset voisivat "rikastuttaa" ravintoaan superfoodeilla, koska usein elimistö ei tunnista ulkomaisia ruoka-aineita samalla lailla kuin tuttuja..

      Poista
  4. kiitti Minna, kivasta ja avartavasta tekstistäsi! täytyy sanoa että en voi kuin olla kateellinen sinulle tässä asiassa, itselläni paino nousee vaikken söisi muuta kuin salaattia ja kevyttä ruokaa...on tässä jo kaikkea kokeiltu muttei laske paino juoksijan mittoihin, niin alkaa kyllä olla aika menetetty toivo asian suhteen.

    no, oli miten oli, kiitos todella paljon tästä postauksesta, varmasti hyvää lukemista ja ajateltavaa niille nuorille tytöille jotka ei uskalla syödä mitään lihomisen pelossa.

    VastaaPoista
  5. Moi, en oikein tiedä mitä oikeasti tarkoittaa "juoksijan mitat", meitä on niin paljon ruumiinrakenteelta erilaisia ihmisiä ja juoksijoita. Mutta ilmeisesti tarkoitit rasvaprosenttia. Tulee mieleen, että saatko ruuasta tarpeeksi energiaa, jos kroppa varastoi ahkerasti kaiken mitä syöt. Kestävyysjuoksu on myös aineenvaihduntalaji. Onko harjoittelusi liian kuormittavaa tai vähäistä suhteessa syömiseesi? Entä kokonaisrasitus yleensä kaikesta mitä päivän aikana teet? Myös uni ja riittävä juominen vaikuttavat. Kannattaisi kääntyä juoksusta ymmärtävän ravintoterapeutin puoleen, joka voisi vaikka analysoida ruokapäiväkirjaasi.

    VastaaPoista
  6. Huippua Minna! Ihan mahtavaa, että joku kirjoittaa nykypäivänä syömisestä näin luonnollisena asiana, kuten pitääkin. Voisin suositella kirjoitustasi jokaiselle urheilevalle tytölle ja naiselle. Valitettavasti suurella osalla juokseussa kilpailevista naisista on jonkinlaisia ongelmia syömisen suhteen; suoranaisia syömishäiriöitä tai sitten vain muuten syömisen pähkäilyyn käytetään hirveästi aikaa ja energiaa. Kivaa syksyn jatkoa, jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo mainitsemasi syyt olivat suurin motivaationlähde kirjoittaa tämä teksti.. Nykynuorilla ei ole helppoa.

      Poista
  7. Komppaan edellistä kommentoijaa! Todella virkistävä postaus, josta hyötyy varmasti kaikenikäiset urheilijat ja kuntoilijat!

    Musta tuntuu, että tää dieettihypetys on mennyt niin yli jo aika päiviä sitten. Ollaan ikäänkuin kahdessa leirissä, ihan todella tietäväisiä ja ylitarkkaavaisia taikka sitten vaihtoehtoisesti ei tiedetä (tai välitetä tietää) mistään mitään. Kumpikin lienee haitallista. Siksi tykkäänkin lukea tälläisiä tervehenkisiä ruokapostauksia, jossa ei turhaa jännittämistä ole, mutta silti hyvää asiaa!

    Ite oon omissa elintavoissani ruoan suhteen pyrkinyt ajatukseen, että 80-20. Jos 80% on sitä ravinteikasta ja terveellistä ruokaa, niin 20% on kyllä varaa syödä vaikka vähän huonomminkin. Ohops, korjaan tuota sanaa pyrkimys, koska tuohon pystyy ilman mitään pyrkimyksiä taikka ponnistelujakin ja mulle niin on hyvä.

    Tsemppejä treeneihin, ihan superhienosti on sulla juoksut sujunut ja varmana kaikkea hyvää on edessä :).

    VastaaPoista
  8. Kiitos kommentista! Ensiksi mietin, että onko mulla mitään sanottavaa, kun en ole minkään linjan liputtaja, mut sit tajusin, että jotain hyvää kuitenkin täytyy olla tässä mun linjassakin. Inhoan muutenkin sanaa dietti. Kun ihmiset oppisivat tekemään järkeviä valintoja ja pysymään tuon 80% kohtuudessa, niin dieettejä ei tarvittaisi.
    Kiitti vielä tsempeistä ja hyvä, että olet itsekin löytänyt toimivan ruokalinjan. :)

    VastaaPoista
  9. Hei! Oon 18v kestävyysjuoksija ja oon miettinyt että mitähän teen väärin kun treenaan ohjelman mukaisesti 7-13krt/viikko ja oon tosi tarkka syömisistäni. Syön paljon kasviksia ja vältän sokereita sekä kovaa rasvaa mutta pyrin kuitenkin saamaan kaikkea tarpeeksi. Rasvaprosenttini on 19, mikä on mun mielestä aika korkea. Onko sulla minkäänlaista visiota, mistä tämä voisi johtua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Vaikea sanoa, onko tuo rasvaprosentti nyt niin korkea, koska en tiedä tapaa, jolla se on mitattu. Kerrot, että olet tosi tarkka syömisistäsi ja treenaavasi toisinaan jopa 13 krt viikossa. Tulee mieleen, saatko sittenkään tarpeeksi energiaa urheiluusi, ja varastoiko kroppasi tehokkaasti rasvaa, koska kokonaisenergiansaantisi ei ole riittävää. Harjoittelussa tulisi myös huomioida rasva-aineenvaihduntaa kehittävät harjoitukset.

      Poista
  10. Niin ja lisäksi vielä, kuinka paljon ajattelet rasvaprosentin vaikuttavan juoksuun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole pahemmin ajatellut, mutta riittävä rasvaprosentti takaa normaalin hormoonitoiminnan, palautumisen ja sitä kautta harjoittelu puree paremmin. Nämä ovat kuitenkin aika yksilöllisiä lukemia, eli ei oikein voi verrata kuin itseensä. Tietysti myöskään ylimääräisestä rasvakerroksesta ei ole juoksemisen kannalta mitään hyötyä, jos ei ajatella jotain ultrajuoksuja..

      Poista