PT-asiakas juoksi päin seinää

Moikka!

Maanantaista on tullut mun uus suosikkipäivä. Ai miks? No siks, että se on mulla kevyt päivä. Laiskimus kun oikeasti olen. Ja kun en tee edes oikeita töitä, niin kevyen päivän voi ottaa aika rennosti. En muuten ole niitä urheilijoita, jotka eivät osaa hyvällä omallatunnolla vain olla. Väsytti hieman eilinen pitkä lenkki, mutta ihmekös tuo, sillä eilen juoksin sulaneen tienpinnan innoittamana kolmenkympin lenkin! Elämäni toisen. Tästähän alkaa tulla tapa... Eli en olekaan niin laiska. Viime vuonna tähän aikaan juoksin 30 kilsaa koko viikon aikana. Aika hyvä progressio. ;) Tänään lisäksi tapahtui hyviä asioita, jotka liittyvät henkilökohtaiseen elämääni, mutta ärsyttävästi jätän nämä parhaat hehkutukset toistaiseksi täältä pois. Muutenhan tää menee ihan liian jeejee-tarinaksi. Yleensä synkistelystä on helpompi kirjoittaa.

Kerron sitten mun pt-asiakkaasta. Siis harjoitusasiakkaasta. No, ei tääkään osuus ole mitään synkistelyä. Kerrotaan nyt sen verran, että ikää hänellä on 27 ja sukupuoli on nainen, niin saatte hieman enemmän tarinasta irti. Reilussa kuukaudessa on jo tapahtunut ihmeitä. Tänään tutkimme hänen uusinta inbody-mittauksen tulosta ja vertailimme edelliseen. Parasta oli, että rasvaprosentti oli pudonnut edellisestä mittauksesta 4,5%. Lihasmassaa on tullut lisää, ja hän nauttii uudesta hänelle räätälöidystä saliohjelmasta. Ruokapäiväkirjan pohjalta viilasimme syömisiä kuntoon kolme viikkoa sitten.

Juoksutekniikkavinkkejä hän kävi hakemassa maratonkouluryhmäni tekniikkatreeneistä. Tänään valvoin, tsemppasin ja juoksin mukana hänen vauhdikkaan juoksutreenin. Teimme laskevana sarjana VK-tyyppisen harjoituksen. Palautukset olivat kaksiminuuttisia kävellen. Loppua kohden valmennettavastani löytyi uskomatonta sisukkuutta. Viimeinen pätkä päättyi ison ylämäen päälle, jossa iskivät tajuttomat maitohapot. Sain häneltä hätäisen vilkaisun, ja kannustin taistelemaan vikat viisitoista sekuntia. Hän taisteli. Treenin jälkeen hän ihmetteli, että miten pystyy juoksemaan silloin, kun jalat eivät enää liiku. :) Tuli ihan parasta analysointia. Selitin, että oli mahtavaa seurata vierestä, kun hän tavallaan juoksi päin seinää. Hän ei varmasti koskaan ennen ollut sitä oikeasti kokenut. 

Mullekin tuli siis samalla hyvä kevyt ja palauttava harjoitus. Olen niin ylpeä hänestä ja siitä, että vaikka painossa on tapahtunut vasta muutaman kilon muutos, niin ulkonäössä muutokset ovat huomattavia. Ryhti on parantunut. Kiinteytymistä on selvästi tapahtunut. Itsekin hän hehkutti, että on kivaa, kun farkut tuntuvat löysiltä. Ja tärkeintä on uusi energinen ja hyvä olo.

Iltalukemista.

Etenemme rauhallisella vauhdilla, sillä tavoitteena on oikea elämäntapamuutos ja kiinteytyminen. Hän on hyvällä tiellä ihanneminäänsä kohti. Päämotivaattorina hänellä ovat omat kesähäät, joissa hän haluaa näyttää tietysti hyvältä. Lisäksi jossakin kesän juoksutapahtumassa taittuu kevyesti kymppi. Parasta, kun saa harjoitella noin motivoituneen asiakkaan kanssa. Eiköhän musta tule vielä oikein hyvä personal traineri. Sitä en epäile, mutta lähinnä alkoi mietityttämään juoksenkohan mäkin kesällä jossakin välissä kympin? Radalla en ole nimittäin sitä vielä koskaan kokenut.

Oletteko lukijat juosseet viime aikoina päin seinää? Tai edes joskus? :)

Useasti seinään juossut kotijoogaaja.