Näytetään tekstit, joissa on tunniste nastalenkkarit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nastalenkkarit. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Talvijuoksun selviytymisopas

Moikka!

En ole jäätynyt lenkkipoluille, vaikka musta ei olekaan kuulunut. Mun elämä on vaan ollut kovin hektistä viime aikoina, ja oon viettänyt aikaani lähinnä kavereiden nurkissa Varsinais-Suomessa.. Maanantaina juoksin jälleen pakkassäässä lenkin. Myös tänään uskaltauduin ulos juoksemaan. Jokainen lenkki, jonka olen leikkauksen jälkeen päässyt juoksemaan, on aina ollut tai ainakin tuntunut edellistä kylmemmältä. Ei tarttis enää kylmetä.. Niinpä ajattelinkin nyt kirjoitella jonkunlaisen survivor-oppaan jokaiselle talvijuoksusta haaveilevalle tai siitä innostuneelle. Mulla on astma, ja olen muutenkin aina hieman jäässä, mutta olen silti selvinnyt viimeaikaiset kylmät talvet kunniakkaasti treenaten. Nyt siis paljastan, miten onnistun.

Ensimmäinen juttu on asenne, joka talvijuoksua vastaan on syytä sopeuttaa ulkoilmaan. Talvisin ikkunasta katsoessa lenkkikeli näyttää usein toivottomalta, mutta ei sitä todellisuudessa ole. Eikä kannata antaa painoarvoa ympäröivien ihmisten kitinöille ja valituksille, ettei tuolla ulkona voi olla. Kyllä siellä voi olla. Se on asenne ja myös varustekysymys. Ja siitä saa vielä lopuksi ekstrahyvän fiiliksen!

Olen joskus kuullut ihmisten puhuvan, ettei juoksemiseen tarvita erityisiä varusteita tai ettei varusteilla ole mitään väliä. Noh, onhan se totta, että juokseminen on mahdollista vaikka millaisissa vetimissä ja tohveleissa, mutta kyllä oikeat varusteet ja kengät tekevät touhusta miellyttävää. Etenkin kylmillä talvikeleillä varusteiden merkitys kasvaa. Onneksi nykyään urheilukaupoissa on hyvät valikoimat, mistä valita.

Ajatellaanpa, että ulkona on 15-20 astetta pakkasta, ja tarkoituksena olisi juosta puolitoista tuntia ulkona. Miten siis pukeudun?

- Saatan aloittaa rasvaamalla itseeni jotakin lämpölinimenttiä reisiin ja sääriin.
- Alusvaatteiden päälle laitan ohuen, hengittävän ja teknisen kerrastoasun (esim. Rukan, Craftin, Haltin tms.)
- Seuraavaksi puen hengittävän teknisen fleece-paidan. Housujen päälle kiskon toiset kerrastohousut tai mahdollisesti fleece-vuoratut Asicsen windstopper-talvitrikoot.
- Päälimmäiseksi laitan vuorellisen, mutta hengittävä tuulipuvun.
- Päähän laitan pipon, joka on hengittävä ja windstopper-vuorattu, sen alle saatan laittaa myös silkkisen tai puuvillaisen alukypärän. Kovilla pakkasilla käytössäni on myös hengitystä suojaava maski. Mulla on sellainen Psolar-merkkinen ollut jo monta vuotta. Maskin kautta keuhkoihin vetää siis lämpimämpää ilmaa kuin ulkoilma.
- Säärystimet laitan nilkkoihin ja hengittävät talvijuoksusukat jalkaan.
- Kengiksi valitsen nastalenkkarit tai lämpimät goretex-lenkkarit kelistä riippuen.
- Lisänä mulla on vielä äidin ompelema villakauluri suojaamassa kaulaa.
- Käsineiksi mulle riittää hyvin tavalliset juoksuhanskat ainakin -15 asti, mutta sitä kylmemmillä on sitten jotakin lapasia päällekkäin käsissä. Nike on ilmeisesti lanseerannut ensimmäiset kunnolliset juoksulapaset kylmille keleille, mutta en ole niitä vielä mistään onnistunut bongaamaan (paitsi netistä).
- Pimeillä kannattaa vielä muistaa tarkistaa, että asussa on riittävästi heijastinta!

Valmiina kohtaamaan pakkasen!


Tämä nyt oli minun esimerkki omasta pukeutumisestani. Tiedostan kyllä, että toiset tarvitsevat päälle enemmän kuin minä ja toiset pärjäävät paljon vähemmällä valmistautumisella. Kerrospukeutuminen on kuitenkin se pääasia, ja jokainen voi sitten itse säädellä omia kerroksiaan. Vinkkinä vielä suosittelisin, ettei ainakaan juoksulenkkeilyyn käytettäisi juuri muita kuin teknisiä varusteita talvikeleissä. Teknisten vaatteiden ideana on siirtää kosteus aina seuraavaan kerrokseen ja sitä kautta pitää juoksija kuivana ja lämpimänä. Ei siis kannata tunkea väliin jotain virttynyttä puuvillaista t-paitaa tai vanhaa college-paitaa, sillä ne keräävät kosteutta ja pitkällä lenkillä muuttuvat vain märiksi ja kylmiksi. Naisille etenkin vinkkinä vielä, että ripsiväri kannattaa pestä pois ennen lenkkiä, että ripset jäätyisivät edes hieman vähemmän ja säästyisivät turhalta katkeilulta ;)

lauantai 28. tammikuuta 2012

Lenkillä talvisessa maalaismaisemassa

Terveisiä Perniöstä!!!

Eilen suuntasin Turusta mieheni kotipaikkakunnalle Salon Perniöön. Kävin paikallisella kuntosalilla sisäsoutamassa ja tekemässä lihaskuntoa. Laitteet olivat hieman vanhahtavia, mutta toimivia. Keskityin vatsa- ja selkälihasliikkeisiin, pitoihin, takareisiin ja vähän väänsin ylätaljaa. Lopuksi tein liikkuvuutta ja venytyksiä.

Tänään lenkkeilin kauniissa talvimaisemassa. Ei tuullut eikä ollut liikaa pakkasta. Juoksu tuntui tosi hyvältä, mutta maltoin pitää vauhdin rauhallisena. Ensimmäisen kahden kilsan ajan mulla oli jarruna miehen sisko koiransa kanssa. Koirakin oli ihan fiiliksissä. Välillä käveltiin ja napsaistiin muutama foto. Koira tosin ei olis malttanut pysähtyä poseeraamaan. Pakkasluminen maantie oli loistava alusta nastalenkkareille. Jatkoin kuusi kilsaa hölkkäilyä lenkkiseurasta päästyäni. Juokseminen alkaa tuntua koko ajan paremmalta. Huonon kunnon tuska juoksemisen aikana alkaa pienin askelin helpottamaan, ja lenkkeilystä nauttii oikeasti aina vain enemmän. Uskomaton motivaatio on kyllä lenkkeilyyn, kun sitä saa tehdä vain kolme kertaa viikossa!

 

Nähtiin pellolla kaksi peuraa. Ja nekin näki meidät..



Maisemat olivat taas kauniita.

Akillesjänteen jälkitarkastus

Terveisii Turuust!

Sain torstaiaamuna kyydin Turkuun. Reissun päätarkoituksena oli perjantainen leikkauksen jälkitarkastus Sakari Oravan luona Sairaala Neossa Kupittaalla. Torstaina oli viikon toinen lenkkipäivä, ja pääsin testaamaan nastalenkkareita Turun jäätiköille. Lunta oli paljon, mutta paljon vähemmän kuin Helsingissä. Nastat pitivät hyvin, mutta kirkkailla jäisillä osuuksilla pito ei ollut ihan toivottava. Vaikea antaa kunnon analyysiä vielä uusista lenkkareista, koska askel ja kilsavauhti on vielä varovainen ja hidas. Tuntuma alustaan tietysti paranee muutaman lenkin jälkeen, kun kenkä vielä vähän hakee muotoa jalkaan.

Yleisesti muuten suosittelen enintään 20 minuutin yhtenäistä lenkkiä uusilla kengillä. Jos haluaa juosta pidemmän lenkin, niin sitten olis hyvä vaihtaa toiset kengät kotona loppulenkkiä varten. Onhan se ärsyttävää, mutta niin on sekin, jos uusi kenkä alkaa hankaamaan tai puristamaan jostain kohtaa, ja on vaikka kahdeksan kilsan päässä kotoa... Rakkoja ja muita hankaumia ei kannata turhaan hankkia jalkoihin.

No niin, asiaan. Tällä kertaa hölkkäilin 45 minuuttia Aurajoen vartta pitkin ja matkaa kertyi 8km. Pisin yhtenäinen lenkki tuli siis heitettyä leikkauksen jälkeen! Ei ollut ihan tarkoitus juosta niin paljon, mutta olin niin fiiliksissä Turku-lenkkeilystä pitkän ajan jälkeen. Lämmin ja hyvä fiilis on viime aikoina tullut 20 minuutin juoksun jälkeen, joten oli pakko saada nauttia siitä vähän puolta tuntia kauemmin.

Perjantai oli sitten juoksuvapaapäivä. Jälkitarkastus sujui kivasti. Lääkäri sanoi, että jalkani on parantunut hämmästyttävän hyvin. Kehui, että olen tehnyt asioita oikein ja malttanut kuunnella kroppaa. Hän ei ollut ihan uskonut näin nopeaan toipumiseen, sillä kortisonin aiheuttama lihaskato nilkassa oli sen verran paha. Akilles on tällä hetkellä melkein kolminkertainen vielä normaaliin paksuuteen verrattuna. Turvotuksen pitäisi kuitenkin vähentyä ajan mittaan ja joidenkin ompeleiden sulaa vielä pois :) Kuukauden ajan juoksutreenit jatkuvat kolmen kertaa viikossa ja 30-40 minuuttia kerralla. Vauhti pitää edelleen pitää hitaana.

Siisti arpi ja paksu jänne.

 

tiistai 24. tammikuuta 2012

Talvijuoksua nastalenkkareilla

Moi!

Eilinen treeni meni vesijuosten, mutta tänään oli tarkoitus tempaista taas oikea juoksulenkki. Aamun aloitin kuitenkin pienellä liikkuvuus- ja lihaskuntojumpalla. Selässäni on paljon harmia aiheuttanut skolioosi, joten on erityisen tärkeää pitää selkäranka liikkuvana ja keskivartalon tukilihakset hyvässä kondiksessa. Yleensä teen liikkuvuusjuttuja jumppapallon kanssa, mutta tänään tein matolla perusliikkuvuusliikkeitä. Kyljet tein 80-luvun kaarilaudalla ja yleisvoimaa hieman kahvakuulalla. Lisäksi tein pitkiä venytyksiä ja vatsalihasjuttuja.

Päivällä kävin Espoossa pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Asicsen toimitiloissa. Sain vihdoin mukaani nastalenkkarit ja kaksi paria talvijuoksusukkia.






Heti kotona täytyi testata päivän puolituntinen metsässä uusilla nastalenkkareilla. Pito oli kyllä hyvä ja kenkä oli kuin tehty jalkaani. Lumiset olosuhteet eivät ole niin liukkaat, mutta auratuissa kohdissa jäätäkin paikoitellen näkyi ja askel piti. Jäätiköillä kengät joutuvat sitten keväämmällä tositestiin. Suosittelen ehdottomasti kaikille talvijuoksijoille nastalenkkareita! Nämä minun lenkkarit ovat nimeltään Asics Gel-Arctic 4G-TX.

Pohjien nastat ovat vaihdettavat. Mukana tulee avain, joka toimii myös kiristäjänä. Systeemi on samanlainen kuin piikkareissa, eli halutessa nastoiksi voi vaihtaa vaikka pitkät maastopiikit.


Päällinen on goretexia, joten lenkkarit kestävät paremmin talviolosuhteita.

Naisten Nimbus-sukat ovat paksut juoksusukat.


Ja saa mulle kommentoidakin! Millaisia kokemuksia teillä on talvijuoksusta tai nastalenkkareista?