Maastopäätös

Heiheihei heihei hei!

Tosiaan, kuten joku varmaan onkin huomannut, niin olen sunnuntaisen Vantaan SM-maastokisan listoilla. Ja tosiaan tarkoituksena on startata ja tehdä tähänastisen SM-maastourani paras sijoitus aikuisten sarjassa. Olen osallistunut aiemmin yleisen sarjan kisaan vain kaksi kertaa (vuosina 2005 ja 2010) ja molemmilla kerroilla sijoitus on ollut 13. En siis todellakaan ole mikään maastotykki, ja keväällä mua piinaa eniten siitepölyallergiasta johtuvat hengitysvaikeudet. 

Nuorten sarjoissa pärjäsin toisinaan hyvin, mutta matkanahan junnusarjojen tytöillä on vain 4km. Mestaruuden N19-sarjassa juoksin vuonna 2000 Kemissä, jossa lumilinnakaan ei ollut vielä kokonaan sulanut eikä siis siitepölyistä tietoakaan. :)

Vantaalla järjestettiin SM-maastot edellisen kerran vuonna 1995, jolloin olin 12-vuotiaana mukana 17-vuotisten nelosella. Olin tuolloin 30., joka oli ihan kelvollinen suoritus, sillä osanottajia taisi olla lähes sata. Muistan noista kisoista kaksi juttua. Puolessa matkassa muhun iski kauhea vatsakramppi, jonka takia kävelin kymmenen askelta. Mietin puoli kilsaa uskallanko kävellä, mutta tulin siihen tulokseen, että se on ainoa ratkaisu. Vanhempani olivat ratavalvojia, joten heidän kohdalla en kehdannut kävellä. Lisäksi huomioin, että reitin varressa oli koko ajan joitakin tuttuja. Vähän myöhemmin otin askeleeni ja kramppi helpotti. Kisateltalta ostin ASICS-merkkisen hihattoman kisapaidan, ja ajattelin, että joku päivä juoksen se päällä vielä maratonin. Mitäköhän tuo 18 vuoden takainen tyttö miettisi, jos saisi tietää, että maraton on edelleen juoksematta, mutta paita on tallessa ja mahtuu vieläkin päälle!?! :D

Viime lauantaina osallistuin pm-maastoihin, jotka järjestettiin Hakunilassa samalla reitillä, jossa kilpaillaan sunnuntainakin. Fiilis oli hyvä, vaikka olinkin ollut promoamassa ASICS-tuotteita HCR:n expossa seitsemän tuntia edellisenä päivänä. Jalkani olivatkin ihan turvoksissa ja väsyneet perjantaina, mutta ajattelin, että lauantain maastokisa on sopiva piristys tähän väliin. Henkisesti on helpompaa startata SM-kisaan, kun reitti tuli tutuksi kisaolosuhteissa jo pm-juoksussa. Muutenkin Hakunilan urheilukenttä näytti hienolta, kun ensi kertaa näin uusitut rakennukset.

HCR:n exposta.

Juoksu kulki yllättävän rennosti. Matkana oli vain kaksi kierrosta eli reilu 4km. Taivallettiin reilu 2,5km yhdessä HIFK:n Maria Söderströmin kanssa, mutta sitten hän jäi vauhdistani. Piirinmestaruus tuli ajalla 14.24. Garmin näytti matkaksi 4,2km. Reitti ei ole yhtään niin kauhea ja paha, kun SM-maastoreitit toisinaan ovat. Alustana on rataa, hiekkatietä, nurmikkoa, pehmeää hiekkaa ja purua. Eli jokaiselle jotakin.. Matkalla on kaksi pitkää alamäkeä ja pari tiukempaa ylämäkeä. 

Kisan jälkeen poseerattiin!

Reitti on silti ihan tarpeeksi raskas, varsinkin kun juostaan sunnuntaina vielä kierros lisää. Toivon lauantai-illalle sadetta, jotta siitepölyarvot hieman laskisivat. Liikaa vettä ei kuitenkaan tarvita, sillä ajatuksissani on hyödyntää ”mailerimaista” askeltani ja en halua, että alusta pehmenee. :) Meitä HKV:n naisia on ilmoittautunut starttiin neljä, joten joukkuekin saadaan kasaan. Pitäkäänhän peukkuja! Nyt tarvitaan asennetta ja vauhtia! :) Hyvää kisaviikonloppua lukijoille! (Teitä on tilastojen mukaan yllättävän paljon..)

SM-maantiejuoksu Tuusula

Hei!

Raporttini kisasta pääset lukemaan Patrolin sivuilta tästä.

Ellun kanssa maalissa. Oltiin melkein kun Flanagan ja Goucher.

ASICS klinikka

HEIII!

Huomenna on mahdollisuus tulla katsastamaan kevään ASICS-mallisto Jumbon Intersporttiin! Meillä on siellä ASICS klinikka siis lauantaina 6.4. klo 10-16 ! Toimin itse asiantuntijana ja lisäksi paikalla on naprapaatti Lauri Kalima.

Tervetuloa testaamaan oma askelluksesi! Autamme sinua löytämään jalallesi ja askeleellesi parhaiten sopivat juoksukengät kesäksi. Lauantaina askelklinikoita on myös monissa muissa urheiluliikkeissä ympäri Suomea. Voit tarkistaa klinikka-aikataulun täältä.

Ajatusta juoksutekniikkaan!

Patrolin blogissani julkaisin uusimpia ajatuksiani. Käykää toki lukemassa! Hyvää pääsiäistä kaikille!

Olen todennut, että lentäen pääsee kovempaa. ;)

Oletteko maltillisia kevätjuoksijoita vai tuntuuko asfaltti säärissä? Entä mietittekö juoksutekniikkaa yhtään vai annatteko kantapäille vallan, jos muuten tuntuu hyvältä? :)

ASICS GEL-NIMBUS 14

”No hei Minna. Kuulin, että ne muuttaa Nimbusta. Se ei taida olla enää sama kenkä. Se on entistä kevyempi ja pehmeämpi. Miten ne kestää ihmisten alla? Mitä ASICS oikein ajattelee?” Näin mulle huudeltiin muutama kuukausi sitten paikallisessa Intersportissa, kun hierojalta palatessani koukkasin liikkeessä ihmettelemässä muuten vaan. Kauhistelin ja rauhoittelin. Kohtahan se selviää. Tuskin se täysin on voinut muuttua. Askelklinikkakoulutuksessa meille kerrottiin hieman, mitä ASICS ajattelee.

Juoksijoiden palautetta ympäri maailmaa on kuunneltu. Nimbuksesta on haluttu tehdä hieman aiempaa kevyempi ja ketterämpi, ja kuitenkin mukavuustekijät on pidetty mukana. Kantapään pitäisi nyt olla erityisen mukava. 

Kuvassa naisten malli koossa 36, miesten malli nähtävissä täältä.

Viime viikolla sain kengät itselleni. Ja nyt mulla on ollut uusin Gel Nimbus 14 -versio aktiivikäytössä puolitoista viikkoa. Ja en kauhistele enää. Nämähän ovat paremmat kuin koskaan. Yhden päivän hyppelin kengillä sisätiloissa ja totesin, että seuraavana päivänä nämä huippuyksilöt saavat jo kohdata Turun maantiet. Lähdin rennosti hölköttämään ja huomasin, että 15 kilometriä hujahti. Ihanan pehmeät lenkkarit ja samalla tukevat. Ei tietoakaan mistään rakoista tai hankaumista. Päkiätkään eivät puutuneet kuten viimevuotisissa toisinaan oli tapana. Näin lyhyen testiajan perusteella voin hyvällä omallatunnolla suositella kenkää.

Tiet eivät ole täällä vielä sulaneet, mutta Nimbusten pohja on yllättävän pitävä ja luotettava jäätikkökohdissakin. Aiempien versioiden parhaat ominaisuudet on saatu vangittua tähän versioon. Kenkä on kevyt, mutta selvästi kuitenkin lenkkari, eikä mikään kisakenkä. Kuntoilijoille nämä sopivat hyvin myös maratonille. En edelleenkään tiedä pehmeämpää ja mukavampaa lenkkikenkää. Kaikki pitkät PK-lenkkini juoksen yleensä Nimbuksilla.

Miten se sitten on muuttunut? Nimbus 14 on vähän kevyempi kuin ennen, mutta ei kovin paljoa. Kyllä se edelleenkin kestää ihmisten painoa. Kannan ja päkiän välinen korkeusero on 13mm (naisten mallissa), joten mun arat ja muutamaan otteeseen operoidut akillesjänteetkin pitävät tästä ratkaisusta. Pohja ei siis ole tasainen, kuten niin usein tällä hetkellä markkinoilla olevat luonnollisuutta korostavat lenkkarit. Nimbus on siis hyvä ratkaisu ”oikeaksi” lenkkariksi kevyiden tai jopa paljasjalkatossujen rinnalle.

ASICS -nettisivuilla Nimbusta kuvaillaan seuraavasti:

Mallistomme vaimennetuin juoksujalkine neutraalille askeltyypille

Cushioning -kategorian vaimennetuin jalkine harrastajasta aktiivijuoksijaan. Kanta ja päkiä Gel-vaimennus, rullaava ja kimmoisa SoLyte-välipohja yhdistettynä Guidance Line -ohjaavuusuran kanssa tuovat mukavan ja turvallisen juoksukokemuksen. Päällisen lukuisat yksityiskohdat ja istuvuusominaisuudet ehkäisevät hiertymiä ja parantavat tuntumaa. Ykkösvalinta monipuoliseen harjoitteluun ja lenkkeilyyn.

Kirjoittelen lisää kokemuksistani, kunhan kengille kertyy hieman enemmän kilsoja mittariin. Ulkonäkökin on upea! Onko joku muukin jo testannut Nimbus 14 uutuuden? Oletteko aikeissa hankkia oman mukavan parin?

Maaliskuuta

Hei!

Yllätys. Mä päivitän blogia. Kaikki on edelleen hienosti. Olen terveenä ja juoksu kulkee. Silloin on kaikki asiat yleensä juoksijan elämässä mukavasti. Tänään julkaisin Patrolin sivuille blogitekstin, jossa on myös hieman hallikauden kuulumisia.

Hallikauden jälkeen on palattu normaaliin arkeen. Olen lisännyt juoksumääriä ja hillinnyt tehoja. Pitkät VK-treenit ovat muuttaneet taas takaisin ohjelmaan. Keskiviikkona menin Helsinkiin ja kävin Espoossa Patrolin askelklinikkakoulutuksessa. Ihmettelimme kevään uusia lenkkarimalleja ja niiden erikoisominaisuuksia. Lisäksi tutustuimme uusiin ASICS-juoksutekstiileihin, joihin on tänä vuonna panostettu aiempaa enemmän. 

Heidi Pappila tutkailemassa tekstiiliuutuuksia.

Tämän kevään ASICS-valikoimaa!

Torstaina juoksin 12 kilsan vauhtikestävyystreenin Helsingin keskuspuistossa. Tie oli luminen, mutta aurattu. Hiekotuksessa oli sitten säästelty ja askel hieman lipsui. Onneksi pakkanen lauhtui keskipäivään mennessä ja keuhkoni voivat oikein hyvin. Aikaa tuohon hölköttelyyn kului 47 minuuttia, joten olen ihan hyvässä vireessä. Illalla matkustin takaisin Turkuun.

Tänään mulla jatkuivat personal trainer -opinnot Leaf Areenalla Turussa. Opinnot ovat edenneet jo vitosjaksolle. Tänään käsiteltiin markkinointia ja tuotteistamista. Oli kyllä oikein mielenkiintoista jälleen. Huomenna homma jatkuu. Aiheena on ainakin psyykkisen valmennuksen juttuja. Tämä Trainer4You:n koulutus on kyllä ollut todella hyvä. 

Viime aikoina mulla on ollut myös PT-kurssiini liittyvä harjoitusasiakas Jonna, jolle olen räätälöinyt henkilökohtaista ohjelmaa. Nyt on pakko mennä nukkumaan, koska huomenna on taas koulutuspäivä!

Jonnan tyylinäytettä vatsalihas/lonkankoukistajatreenistä! Onko joku joskus kokeillut tuollaista kuntopallonheittelyä laitteessa?

Patrol.fi -sivustolle bloggaajaksi

Moikka!

Vinkkaan teille nyt jotakin hauskaa... :) Tästä lähtien kirjoittelen nimittäin myös Patrol.fi -sivustolla. Käykää ihmeessä lukaisemassa ensimmäinen juttuni tästä. Kommentointimahdollisuus tuonne pitäisi tulla parin viikon päästä, kun sivut on muutenkin sitten saatu uuteen muottiin. Aikamoista tappelua oli tuo ensimmäisen tekstin kirjoittaminen, koska uusi blogialusta ei oikein tuntunut yhteistyökykyiseltä kanssani. Lopulta kuitenkin sain pienen esittelyn syksyn lenkkivarusteista aikaiseksi. Tietysti, jos on jotain kommentoitavaa mielessä tuohon liittyen, niin voitte tietysti kommentoida tänne! Muutaman viikon välein mun olisi tarkoitus tuonne postailla.

Kuvat on otettu lauantaisesta Pirkkolan urheilupuiston mäkitreenistä Helsingistä, jonka juoksimme Akin kanssa yhdessä. Äiti napsi noita hienoja otoksia. En edes muista koska olemme olleet tuolla kokoonpanolla treeneissä viimeksi! Tosin Aki vetäisi 500 metrin mäen kymmenen kertaa ja mulle riitti kahdeksan. Lisäksi mun vauhti oli muutaman sekunnin rauhallisempaa, mutta ei se silti mitään rauhallista ollut..;)

Alussa hymyilytti.

Otin muutaman kuvan Akista, kun omat vedot oli jo tehty.

Lopuksi lämmintä päälle.

Fiiliksissä Fujista!

Moikka!

On tullut pidettyä blogitaukoa, koska olen ollut edelleen flunssassa. En ole siis voinut juosta. En myöskään ole tehnyt muuta urheilua. Viime viikonloppuna tosin kävin toisen osan Trainer4You:n kuntosalivalmentajakoulutuksesta ja selvisin näyttökokeesta. Muutakin kivaa on tapahtunut, sillä sain vahvistuksen, että pääsen mukaan Japanin Chibaan juoksemaan maratonviestiä Suomen maajoukkueessa. Reissuun on lähdössä kahdeksan juoksijaa, mukana mm. Minni ja veljeni Aki.

Nämä kuvat ovat edelliseltä Japanin reissulta kolmen vuoden takaa.

Lentokoneesta kuvattu Fuji.

Ja Fujista siirrytään toiseen Fujiin. Olen nimittäin saanut Asicselta pari hehkuttamisen arvoista juttua. Ykkösenä uudet Gel-Fuji Attack -maastojuoksulenkkarit. Nämä ovat loistavat syksykeleissä. Pohjat ovat pitävät ja gore-tex -pinnan ansiosta jalat pysyvät kuivana. Silti lenkkarit ovat notkeat ja hyvät jalassa. Ja booonuksena tietysti maailman kaunein ulkonäkö. :) Ja Japaniteema on huomioitu kantapään heijastimella, joka esittää Fuji-vuorta! :D Omani ovat kokoa 37, mutta ovat mulle ihan sopivat (jalkani normaalisti pieni 36). Joten kannattaa ottaa suoraan omaa numeroa reilumpi koko jo heti sovittaessa. Lisäksi lesti on kapea.

Fuji-vuori!

Pitävä pinkki pohja.

Sitten vielä muihin aiheisiin. Kaija laittoi mulle jokin aika sitten blogihaasteen, ja oon nyt vihdoin jaksanut tehdä sen. Pahoittelen tylsiä vastauksiani, mutta kun parhaat jutut ovat joskus vähän yksinkertaisia.

• Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa miljoonan? Ostaisin osakkeita, kävisin kampaajalla ja lähtisin reissuun. Tukisin taloudellisesti jotain nuorta juoksijaa.
• Suurin haaveesi lähitulevaisuudelta? Olla onnellinen.
• Suosikki vuodenaikasi? Kesä.
• Erikoisin taitosi? Olen liian hyvä biisikärpäsessä.
• Mistä saavutuksestasi olet erityisen ylpeä? Juoksu-urastani  sekä pienistä itseni voittamisen hetkistä.
• Oletko ilta-vai aamuihminen? Ilta.
• Mihin olet koukussa? En mihinkään. Riippuvuus on heikkoutta.
• Miten tykkäät rentoutua? Sohvalla maaten ja katsellen jotain hyvää leffaa tai sarjaa ja samalla syöden itsetehtyä pitsaa.
• Haaveidesi matkustuskohde? Malediivit.
• Mitkä ovat vakio-ostoksesi ruokakaupasta? Karpalomehu, kanaa, tummaa pastaa ja juustoa.
• Ketä ihailet? Ihmisiä, joilla on elämässään se oma juttu, jonka eteen ovat tehneet uhrauksia muiden mielipiteistä välittämättä.

Niin joo, viime viikolla myös vanhenin. Täytin 30! Ja opettelin tekemään täydellisen mummonutturan. En kokenut ikäkriisiä, koska nyt olen tarpeeksi vanha juoksemaan pitkiä matkoja. Heh. Hyvää syksyn jatkoja kaikille!!! :)

Testiysi matolla

Moi!
Tänään menin salille taas pinkaisemaan juoksumatolle kiihtyvän testiysin, joka tämän kevään aikana on muodostunut henkilökohtaiseksi kunnonmittaajakseni. Koivuallergian takia ajattelin, että tämänhetkiset yhtenäiset kovemmat treenit voisi olla hyvä tehdä sisätiloissa. Keuhkoni kun reagoivat toisinaan aika ärhäkästi kaikkiin pölyihin. Helmikuussa ensimmäinen kiihtyvä ysi kulki yli 46 minuuttia. Viimeksi juoksin testiysin 24. huhtikuuta ja matka taittui tuolloin ajassa 37.06. Keskisyke oli 174 ja maksimisyke lopuksi 195.

Tänään fiilis ei ollut aluksi ihan paras. Päätin jo kotona ottaa kevyet kilpakengät (Asicsen Tartherit) alle, koska olin aiemmin tällä viikolla mennyt likastamaan maastossa ainoat täällä Ruotsissa enää olevat DS-trainerini.

Löysin koneeltani kuvan Tarthereistani uusina! Kuva otettu Japanin kisareissulla 2009. Kengät ostin myös samalta reissulta. Silloin niitä ei vielä saanut Suomesta, tosin eivät tänä vuonnakaan kuulu Suomessa myytäviin kenkiin ainakaan naisten mallina.

Verryttelin kaksi kilsaa pohjalle ja aloitin 4.16-vauhtia. Vähitellen lisäsin vauhtia. Puolessa välissä ruotsalaisia tuntui kiinnostavan treenini, ja heitä parveili mun selän takana kuikuilemassa maton vauhtia. Ärsyttävää. :) Hillitsin itseni ja maltillisesti kiihdyttelin loppua kohden, vaikka viimeinen kaksi kilsaa tuntui rankalta. Ysi oli paketissa ajassa 36.22 keskisykkeen ollessa 178 ja maksimin 193. Kehitystä on siis taas tapahtunut mukavasti!! Muistuttaisin jälleen, että mulla on tosi laaja sykeskaala, joten ei kannata verrata omia sykelukemia minun lukuihini. Sykkeet kun ovat aina niin yksilöllisiä juttuja.

Mites teidän viikonlopputreenit ovat sujuneet?

Olin melkeen näin iloinen päivän treenin jälkeen! ;) Tämäkin kuva Japanista vuodelta 2009.

Puolikas

Täytyy täälläkin hehkuttaa maanantain pitkää lenkkiäni. Intouduin Turussa kauniissa auringonpaisteessa juoksemaan Ruissaloon. Vapun aikoihin kärsitystä flunssasta ei ollut enää tietoakaan. Hieman tietysti kärsin koivun siitepölyistä, mutta näillä harjoitusmäärillä allergiankin vielä kestää. Edellisestä yli 20 kilsan lenkistä oli ehtinyt vierähtää lähes vuosi!

Lenkki lähti rennosti ja huomasin pisteleväni jatkuvasti viiden minuutin tonneja. Fiilis tuntui hyvältä, ja intouduin juoksemaan Ruissalon kylpylälle asti. Garmin näytti lenkkini pituudeksi 21,3km. Enemmän kuitenkin hymyilytti loppuaika 1.44. Olin kuitenkin ihan koko matkan taivaltanut PK-sykkeellä, eikä syke pompannut aerobiselta alueelta edes pahimmissa ylämäissä. Naureskelinkin, että en olisi ollut HCR:llä ihan viimeisten joukossa! Tietysti tämäkin peruslenkkini kertoo siitä, että peruskunto on jo kohtuullisella tasolla. Lisäksi tietysti ilahduttaa se, että pitkän treenitauon jälkeen rauhallisesti aloitettu juoksuharjoittelu on tullut toteutettua oikein. Akillesjänneleikkauksestanihan on kuitenkin ehtinyt kulua vasta viisi kuukautta.

Lenkillä tuli hieman jano, koska en etukäteen ajatellut noin pitkää lenkkiä juoksevani ja keli oli yllättävän lämmin. Mukanani ei ollut mitään juotavaa, mutta onneksi olen sellainen kameli, että kestän kyllä. Lisäksi olisin pärjännyt hieman vähemmässä vaatetuksessa, mutta onneksi en pahemmin hikoile, vaikka muuten kärsinkin kuumuudesta. Yleensä pitkillä lenkeillä olisi hyvä juoda 20 minuutin välein. Laimea urheilujuoma imeytyy paremmin kuin vesi. Lisäksi ennakkoon kannattaa tankata nesteitä. Heh, älkää tehkö niinku mä, vaan niinku mä sanon!

Lenkillä mulla oli muuten käytössä uusimmat Asicsen Nimbukset. Käyttökokemusta on nyt kertynyt sen verran, että voin rehellisesti sanoa niiden olevan kaikkien aikojen mukavimmat lenkkarit. Jotenkin se pehmeys tuntuu erityisen hyvältä maantiellä juostessa. Lisäksi kengät ovat rullaavat ja jalka istuu hyvin. Peruslenkeille yksinkertaisesti loistava valinta. Jalat eivät väsy. Ehkä siksi jaksoin juosta lenkkini noin hyvin. :)

Nimbukset.

Ensimmäisillä käyttökerroilla päkijäni hieman puutuivat, mutta kenkien pehmennyttyä ja mukauduttua jalkaani tämä ongelma poistui. Kovaan juoksuunhan Nimbukset ovat liian tukevat ja raskaat, eikä alustatuntumaa ole kuten kevyemmissä tossuissa tai kilpakengissä. Toisaalta peruslenkkareissa on mukavaa, ettei kaikkia kiviä tunne pohjien läpi. Teilläkin on varmaan jo jokinlaisia kokemuksia tämän kevään Nimbuksista. Ovatko kengät olleet mieluisat? Entä osallistuiko joku viikonloppuna HCR:lle?

Tämä tarina herätti mut taas miettimään, että juokseminen on ihan oikeasti se mun juttu. Ja mä ihan oikeasti voin nousta takaisin hyvään juoksukuntoon. :)

Asics Gel Fuji Attack maastojuoksulenkkarit!

Hej!

Pakko esitellä teille uusimmat ystäväni. Olen viime aikoina juossut metsäpoluilla Asicsen maastojuoksuun tarkoitetuilla Gel Fuji Attack-lenkkareilla. Uuden Fuji trail malliston Gel Fuji Attack on kevyt ja tosi istuva maastojuoksukenkä.

Aika räväkän väriset!! Nämä siis naisten malli ja kokoa 36.

 Lestiltään kenkä on DS-trainerin tyyppinen, joten soveltuu ainakin omaan jalkaani tosi hyvin. Painoa tietysti on hieman enemmän, koska pohja on suunniteltu jämäkäksi ja maastoon soveltuvaksi. Maastojuoksukengäksi nämä ovat todella rullaavat ja keveät kengät.

Erittäin pitävä ja joustava pohja.

 Pohja tuntuu erityisen pitävältä. Kengän ulkopinnassa on Rock Protection Plate -materiaalia, joka vähentää kulumista. Yläosasta kenkä on tehty niin, että vettä imeytyisi mahdollisimman vähän ja pohjan materiaalin tulisi mahdollistaa hyvin kosteuden poistuminen. Kengännauhat piilotetaan solmimisen jälkeen kielessä olevaan hauskaan taskuun. Tässä ajatuksena se, ettei maasto-olosuhteissa nauhat takerru mihinkään ja meno jatkuu vaivattomasti. Nimensä lenkkarit ovat saaneet tietysti japanilaisen Fuji-vuoren mukaan, joka komeileekin kengän takaosassa heijastavana.

Siinä se Fuji-vuori komeilee!

Löysin Youtubesta pienen esittelypätkän lenkkareista. Videon esittelyssä ovat miesten mallin kengät. Hintaa Gel Fuji Attackeillä on noin 150 euroa.


Miltäs kenkä teidän mielestä näin ulkoisesti näyttää?  Vai onko joku ehtinyt jo kokeillakin? Myynnistä näitä löytyy ainakin pääkaupunkiseudun hyvinvarustetuista Intersporteista ja tietysti nettikaupoista. Syksyksi markkinoille on tulossa tietysti enemmän maastojuoksukenkiä.

Askelklinikka

Hei!

Huomenna mut voi bongata Raision Kauppakeskus Myllyn Stadiumista! Siellä on Asicsen askelklinikka ja mä toimin asiantuntijana. Tavoitteena on siis auttaa ihmisiä löytämään omalle askeleelle parhaiten sopivat juoksukengät. Olin maaliskuussa koulutuksessa Espoossa, ja nyt olen vielä yrittänyt kerrata eri lenkkareiden ominaisuuksia. Onneksi valtaosa malleista ovat mulle entuudestaan tuttuja, joten uskon suoriutuvani hyvin. Tervetuloa!

Testissä Asicsen kompressiosukka

Olen käyttänyt leikkauksen jälkeisissä juoksutreeneissäni paljon kompressiosukkia. Pohkeet eivät mene niin helposti jumiin niiden avulla, ja koko nilkan seutu pysyy samalla paremmin lämpimänä. Kirjoitinkin kompressiosukista aiemmin helmikuussa täällä. Viime viikolla sain Asicselta testiin heidän kompressiosukan, jota en ollutkaan aiemmin kokeillut. Naisille ja miehille on oma sukka, ja mun koko on 35-38.

Sukat ovat mielestäni sopivan paksuiset. Jalkapohjista ne ovat vahvemmat, ja erityisesti kantapäästä, kärjestä ja isovarpaan alta vielä lisävahvistettu. Sukat ovat erittäin joustavat, joten isokin pohje mahtuu hyvin sisälle. Itselleni sukat eivät olleet kovin kireät, mutta viihdynkin enemmän vähän kevyemmissä kompressiosukissa. Sukat saa pestä 40 asteessa. Nämä eivät ole kutistuneet pesussa, kuten valkoisille Crafteilleni on käynyt. Treenisukkina nämä ovat mainiot, mutta jalkateräosuus tuntuu ehkä hieman paksulta ja kuumalta kisakenkiin. Maasto- ja maantiejuoksuissa näitä varmasti voi käyttää kisoissakin, mutta piikkareihin en ehkä tunkisi näitä kesäkelillä. Tässä vielä pari kuvaa.

Akillesjänteen kuulumisia

Viikon päästä muuten leikkauksesani tulee täyteen neljä kuukautta. Akillekselle kuuluu hyvää. Aamujäykkyys on hävinnyt koko ajan nopeammin ja jänteen turvotus on laskenut. Leikatun jalan jänne on vieläkin paljon paksumpi kuin oikean jalan. Ehkä puolet paksumpi, mutta ei enää kolminkertainen..  En ole enää jaksanut laittaa tulehduskipugeeliä. Leikkausarpea olen rasvaamalla pitänyt pehmeänä. Kipuja jalassa ei juurikaan enää ole. Varpaille nousussa on vielä tuntemuksia. Juoksulenkeillä pienetkin tuntemukset häviävät tällä hetkellä noin seitsemän minuutin kohdalla, kun aineenvaihdunta nilkan alueella lisääntyy. Lenkin jälkeen olen pitänyt jalkaa kylmässä vedessä. Pari fotoa arpikaunottaresta.

Alkuosa näkyy vielä punaisena, mutta toinen puolisko on jo tosi vaalea. Alkuosassa ommel oli vähän kasvanut sisälle, ja sitä jouduttiin poistettaessa kaivamaan esiin ja haava vuoti hieman vertakin. Tämän seurauksena tulee lopulta varmaan vähän paksumpi ja komeampi arpi.

Hauskaa viikonloppua lukijoille! Minkälaisia treenisuunnitelmia teillä on viikonlopuksi? Itse haluaisin koittaa yhtenäistä pitkää lenkkiä juosten. Tosin tunnin juoksustakin olisin jo tyytyväinen.

Kisa-asut 2012

Hei! Suomessa jälleen. Mulle oli saapunut Helsinkiin kesän kisavaatteet Asicselta. Ihan kiva. Tosi kiva ja hirrrveen nättejä ja melko samanhenkisiä kuin muutamana edellisenä vuonna. Väreinä kultaa, norsunluuta ja mustaa.

Nimbus-sukkia. 

Kun saisi varusteiden sisälle vielä huippukuntoisen juoksijan. Karu totuus on vain, että reilun kahden kuukauden päästä alkaa kilpailukausi ja mulla on takana vasta yksi kympin lenkki. Huh. Takana on elämäni pisin tauko juoksemisesta. Jännä nähdä kuinka tästä ehditään nousta ja millaiseen kuntoon. Motivaatio on todella korkealla. Jännittää jalan ja koko naisen puolesta. Noh, onhan sitä ennenkin noustu vaikka mistä suosta. Aikaa on vähän ja kaikki mitä tehtävissä on tehdään ja huolella. Lääkärin mielestä pääsen vielä tänä kesänä kisoihin. Onhan sekin jo hienoa, mutta en halua vain olla mukana, haluan myös jonkinlaista tulosta. Nämä kisa-asut herättivät mut taas tähän päivään ja siihen, että aikaa on vähän. Onneksi kausi on kuitenkin pitkä ja jatkuu johonkin syyskuuhun asti. Senkin jälkeen on kaikenlaista maasto- ja maantiejuoksuja, joten muistetaan vanha kulunut sanonta "aina tulee uusia kisoja".

Näitä sais sitten lisää, kun taas pääsis kuntoon. Olisi ihan mahtavaa, jos juoksukisoista saisi jotakin  muuta palkinnoksi. Yksi pokaali on kiva sisustuselementti. Sata ärsyttää. :D

Lähden tästä lenkille ja ajattelen, että Paavo Nurmikin aloitti treenit maaliskuussa. Siihen aikaan (20-luvulla) se oli tavallista. Ei oltu Afrikassa treenaamassa talvella.. Silti juostiin kesällä kovaa. Kuvasin legendasta tehdyn kirjani. Oli se vaan kova. Kevyitä lenkkiaskelia lukijoilleni!

Pirteästi punaisissa

Terveisiä aurinkoiselta ja keväiseltä Lidingön saarelta! Etsin pirteän punaisen lenkkiasukokonaisuuden ja lähdin reilun 8 kilsan ulkolenkille. Olipas hauskaa etsiä kaikkia punaisia vaatekappaleita! Paljon ulkoilijoita oli kävelemässä rantareittiä pitkin. Näin taas paljon joutsenia, sorsia ja koiria. Jee, mä pystyn taas juoksemaan. En vieläkään ihan käsitä sitä..

Takki ja trikoot Asicselta.

 

Japanista ostetut sormikkaat. Olivat ihan liikaa, sillä lämpöä oli 14 astetta. Matkustivat siis lähes koko lenkin taskussa.

Tämän viiikon päätavoite on saada ehjä treeniviikko. Juoksutreenejä pyrin tekemään nyt mahdollisimman usein. Illalla menen taas spinningiin. Spinning on siitä hyvä korvaava laji, että syke nousee helposti ja siinä todella hengästyy. Lisäksi pohkeisiin ja nilkkoihin ei kohdistu tärähdystä ja ne saavat huilata polkemisen aikana. Käytän oikeita pyöräilykenkiä, jotta kuormitus kohdistuisi paremmin takareisille ja pakaroille (tärkeimmille juoksulihaksille). Laitan nyt tähän kuvat kengistä.

Pyöräilykengät (Shimano). Olen käyttänyt näitä pyörälenkeillä ulkona ja spinning-tunneilla. Käytän näiden kanssa pehmeitä ja hieman paksumpia urheilusukkia, sillä kengät tuntuvat sisältä jotenkin kovilta.

Panta pysyi päässä.

Parvekenäkymiä. Lunta ei enää näy.

Merinäkymä meidän parvekkeelta.

Lenkkarit saivat mutakylpyä metsäpätkillä.

Parvekkeella lenkin jälkeen.