Kompressiosäärystimet testissä

Hei!

Pakko kirjoittaa uusimmat kuulumiset. Kymmenen päivää sitten akillesjänneleikkauksestani tuli täyteen vuosi! Ja millainen vuosi tämä onkaan ollut. Asuin Ruotsissa ja muutin takaisin Suomeen. Keskityin kuntouttamaan jalkaa rauhassa ja palasin vähitellen takaisin oikean juoksuharjoittelun pariin. Kuntoni nousi yllättävän nopeasti loukkaantumista edeltäneelle tasolle. Parasta oli loppukesästä, kun sain juostua uusiksi ennätykseni kolmosella, vitosella ja puolimaratonilla. Olen oppinut paljon palautumisen tärkeydestä ja ymmärtämään vielä aiempaa paremmin omaa kroppaani.

Aamukahvilla Japanissa ennen kisaa.

Ennen Japanin kisamatkaa sairastin kolme viikkoa pahaa flunssaa. Onneksi selvisin siitä ilman minkäänlaisia lääkekuureja, vaikka juoksuharjoitteluun tulikin ärsyttävän pitkä tauko. Sain yhden hyvän treeniviikon Suomessa kuitenkin kasaan ennen matkaan lähtöä. Japanissa kaikki sujui hyvin. Hengitys alkoi parin päivän päästä toimimaan, vaikka majoitusmökeissämme oli hometta ja pölyä sekä höyhentäytteiset peitot. Mukaan matkaan sain Compressport-kompressiosäärystimet, joita testasin heti ekalla kympin verryttelylenkillä. Pohkeet tuntuivat hyviltä ja pitkän lentomatkan rasitukset eivät painaneet jaloissa.

Compressport-säärystin ja oma juoksusukka.

Päätin juosta kisankin uusissa säärystimissäni. Olen ennenkin käyttänyt kompressiosukkia, mutta olen aina ollut jotenkin hieman epäileväinen niiden käyttämisestä kisoissa. Aiemmin kisoissa käyttämäni pitkävartiset sukat ovat todellakin olleet vain lähinnä pitkävartiset sukat! Ei niissä ole juuri ollut oikeaa kompressiokiristystä. Jotenkin kireät kompressiosukat ovat aina ahdistaneet mua kisatilanteessa. Lisäksi monissa kompressiosukissa itse sukkaosa ei ole ollut mielestäni tarpeeksi hyvä kisakenkiin tai piikkareihin.

Tässä kokotaulukko.

Compressport-kompressiosäärystimet tuntuvat hyvältä ratkaisulta etenkin siksi, että samalla voi käyttää omia mieluisia urheilusukkia. Valitsin väriksi kirkkaan pinkin. Sopivat muuten hyvin mun kisakenkiini! Koko valitaan niin, että mitataan pohkeiden leveimmän kohdan ympärysmitta ja katsotaan taulukosta sopiva koko. Itselläni ympärysmitta on 33cm, eli ykköskoko on taulukon mukaan sopiva. Jos on tosi pieni pohje, niin on mahdollista tilata myös kokoa 0 olevat säärystimet. 

Kisapäivänä oli vain kymmenen astetta lämmintä ja satoi jääkylmää vettä. Oli hyvä ratkaisu juosta kompressiosäärystimillä. Vaikka olin aivan kohmeessa osuuteni lopussa, niin sääret, akillekset, nilkat ja pohkeet voivat hyvin. Ensimmäistä kertaa maantiejuoksun jälkeen pohkeeni eivät kramppailleet maalissa. Tietysti viisi kilsaa on aika lyhyt matka, mutta kuitenkin voisin väittää, että pohkeeni palautuivat kisasta hieman nopeammin kuin yleensä. Päkiäaskelteinen juoksutekniikkani jumittaa pohkeita etenkin kovilla alustoilla.

Äkilliset kylmät kelit aiheuttivat mulle taas kuumetta ja viikon juoksutauon. Yleensä mun astma reagoi aina voimakkaasti ensimmäisiin koviin pakkasiin, joten annoin sitten keuhkojen vain sopeutua. Perjantaina palasin taas juoksun pariin. Ilmakin onneksi lauhtui. Eilen tein harjoituksen Espoossa Ratiopharm areenalla. Juoksin tonnin vetoja ensimmäistä kertaa hallissa tänä talvena. Hengitys toimi hyvin, mutta pohkeet suuttuivat hieman kovasta alustasta. Mulla oli kompressiosukat jalassa, mutta ei tällä kertaa säärystimiä. Olisi varmaan pitänyt olla. Treeni meni hyvin, mutta loppuverkkana tein vain kilsan verkan hölkäten ja kävellen. Eiköhän ne jalat kuitenkin taas vähitellen totu halliolosuhteisiin. Tänään korvasin kuitenkin pitkän lenkin kuntopyörällä. Samalla voi katselin EM-maastojen nettilähetystä suoraan Budapestista!

Esportissa. Treeni ohi!

Mun kisastudio pyörän selästä..

Onko joku teistä kokeillut kompressiosäärystimiä? Entä oletteko käyneet sisätiloissa treenailemassa tai hakeneet pitävää juoksualustaa matolta? Hyvää joulunodotusta kaikille lukijoille ja tsemppiä treeneihin! :)

Vantaan puolimaraton

No moi moi!

Kerrotaan siitä toisesta puolikkaasta. Vantaasta. Henkilökohtaisesta ihmiskokeestani.

Ennen kisaa kaikki tuntui melko hyvältä. Fiilis oli odottavainen, luottavainen ja rento. Jalat olivat jumittaneet pahasti viimeisen reippaan harjoituksen jälkeen, jonka tein jo keskiviikkona. Kisa juostiin siis viime sunnuntaina. Ennakkoon mietin taktiikkaa ja etenkin sitä, että pitäisi uskaltaa lähteä tarpeeksi kovaa vauhtia liikkeelle. Palautumisvaikeuksien takia päätin kuitenkin startata rauhallisemmin kuin olin suunnitellut.

Verryttelyäni sotki hieman Akin taistelu maratonmitalista. Hänen juoksu näytti helpolta, mutta ahdistuin sen jälkeen kun hän lähti vikalle kympin lenkille. Tunsin jotenkin telepaattisesti, että sillä on rankkaa.. Joo, ei olla kaksosia, mutta joskus tunnen tällaisia juttuja. :) Lähdin juoksemaan vastaan ja ihmettelin, missä se viipyy. Vihdoin Aki tuli näkyviin ja juoksin innoissani kertomaan kannustusjoukoille, että nyt se tulee. Tajusin, että sen vauhti on hidas. Takaatuleva juoksija saalisti Akia hulluna, mutta Aki ehti kahden sekunnin turvin maaliin hopeamitalistina. Hieno fiilis. Kaikilla oli tunteet pinnassa. Kasasin itseni ja aloin keskittyä omaan juoksuuni.

Alkumatkaa mentiin Kirsin johdolla. Nuori Oonakin oli menossa mukana. Vauhti alkoi mennä 3.50-vauhdin päälle, joten päätin laittaa lisää vauhtia koneeseen. Tuntui ihan hölkältä. Sitten mentiin n.3.40-vauhtia ja Kirsi putosi. Musta tuntui helpolta ja edelleen liian hitaalta, mutta tuntui, ettei lihaksissa ollut samaa rentoutta kuin kolme viikkoa aiemmin Ruissalossa. Vauhdista tuli epätasaista ja nykivää. Sahattiin tonneja 3.35 ja 3.48 välillä. Maratoonareita ja neljännesmaratoonareita oli tientäydeltä jaloissa.

Toisella kierroksella oli paremmin tilaa juosta. Huomasin väliajoista, että on mahdollista alittaa 1.18, jos sama vauhti vain jatkuisi. Innostuin. Joku mies tuli mukaan, ja innostuttiin lisäämään porukalla vauhtia 11 kilsan jälkeen. Vauhti nousi 3.30/km ja allekin. Päätin ottaa rauhallisemmin, mutta luonteeni laittoi vastaan. Älä nyt luovuta, kun pystyt ihan hyvin tällä rytmilläkin juosta.. Jättäydyin kuitenkin muutaman sekunnin Oonasta ja miehestä. Tajusin, että oma vauhtinikin on kova, mutta he vetivät kolmisen kilsaa alle 3.30-vauhtia. Sitten huomasin, että jalkani vetävät kunnon asvalttijumiin. Voimia olisi ollut, mutta jalat eivät tehneet yhteistyötä ja pohkeet halusivat pois. Vauhdinlisäys ei ollutkaa niin järkevää. 15 kilsaa oli vasta takana. Vähäinen asvalttijuoksuni kostautui. Kilsavauhtini putosi 15-20 sekkaa.

Ärsytti, kun tajusin, että menee saumat enkkaan. Lopuksi sain tsempattua ja sain aikaakin vähän kiinni. Vika tonni tuli vain päättäväisyydellä alle 3.30. Ruissalon ajasta jäin puoli minsaa eli loppuaikani oli 1.19.34. Voittoajalle jäin puolitoista minuuttia. Maalissa jalat olivat kipeät, mutta muuten olin pirteämpi kuin aiempien puolikkaideni jälkeen.

Mitä tästä opin? Noh, kolme viikkoa oli mun kestävyydelle vielä liian vähän kahden puolikkaan väliin. Toisaalta tasaisella ja ihan omalla juoksulla tulos olisi nytkin voinut olla hieman parempi. Huomasin kuitenkin, että kestävyyteni on yllättävän hyvällä tasolla siihen nähden, etten kuluvan vuoden aikana ole kovin montaa pitkää lenkkiä edes juossut. Kokonaismäärä varmaan on kuusi ja sitten nämä puolikkaan kisat..

Lisäksi en katkennut ihan täysin, vaikka matkavauhti nousikin välillä lähelle mun kympille ominaista kisavauhtia. En ole myöskään koskaan ennen juossut puolikkaan kisassa ns. muita vastaan vaan aina olen keskittynyt vain omaan juoksuuni yksinäni. Tästä tuli lopulta hyvä fiilis. Palautuminen on sujunut hyvin, vaikka torstai-iltana sairastuinkin pieneen flunssaan. Ensi vuonna puolikas on helpompi kohdata, koska nyt mulla on siitä kokemusta. Lisäksi homma helpottuu huomattavasti jos ja kun pystyn talven pk-kaudellakin tekemään juoksuharjoituksia toisin kuin viime vuonna. Leikattu akillesjännekään ei ole sanonut mitään näistä puolikkaista. Nyt täytyy jo oikeasti uskoa, että hyvä jalka siitä tuli. :)

Kiitos kaikille kannustuksista ja onnitteluista! :) Ne ovat mulle tärkeitä! Kohta avaan ovea jo uuteen harjoituskauteen..

Satanen

Heissan!

Kaksi viikkoa on päässyt vierähtämään edellisen postaukseni jälkeen. Onneksi kuitenkin nämä kaksi viikkoa ovat olleet hyviä treeniviikkoja. Edellisviikolla juoksua kertyi 70 kilometriä ja viime viikolla sain kasaan sata kilsaa! Jalat ovat toimineet hyvin ja kivuttomasti. Lämpimät säät ovat olleet puolellani, vaikka Tukholman maratonin aikaan osui aivan kauhea ilma. Kuulin paikallisilta, että kylmin maraton yli kahdeksaankymmeneen vuoteen! Lämpötila oli noin viidessä asteessa, mutta kova mereltä puhaltanut tuuli  teki kelistä muutaman miinusasteen tuntuisen. Lisäksi satoi jääkylmää vettä.

Olin reitin varrella kannustamassa lähes viisi tuntia, joten ei mullakaan helppoa ollut. Lähtöhässäkkää oli kiva seurata. Mietin, että kyllä sitä itsekin täytyy joskus joku kaupunkimaraton fiilistellä menemään.. Totesin kyllä, että täytyy sitten olla niin hyvässä iskussa, että ei kovin kauaa reitin varrella tarvitse kannustajien ihmetellä! Äitini ja tätini juoksivat Tukholmassa. Molemmilla aika painui kelin takia yli neljän tunnin. Lähtöalueella tutustuin suomalaiseen Kristaan, joka oli kannustamassa miestään. Yhdessä sitten seurattiin koko maraton. Välillä tosin piipahdettiin lämmittelemässä kahvilassa teellä ja muffinsilla. Otin tapahtumasta pari huonoa kuvaa kännykällä. Krista otti musta muutaman kuvan kamerallaan, mutta valitettavasti hän ei ole laittanut kuvia mulle sähköpostilla vaikka lupasi..

Treeneistäni voisin kertoa hieman. Molemmilla viikoilla olen jaksottanut tekemiseni niin, että mukaan on mahtunut yksi kevyt intervalli ja yksi viiden kilsan vauhtikestävyystreeni maastossa. Vitosen ajasta lähti 53 sekuntia kahdeksan päivän aikana, joten vauhtia olen taas saanut hiukan lisää. Ekalla viikolla juoksin matolla 6x1000m. Viime viikolla korvasin tonnin vedot ratatreenillä. Oli mahtava tunne, kun yritin pinkoa kierroksen niin kovaa kun lähti ja ajaksi tuli tasan 70 sekuntia. DS-trainereillä juoksin. Huilasin viisi minuuttia ja toistin saman uudestaan. Tuntui ihan kauhealta, mutta oli pakko testata vähän happojen makua. Vedot tuntuvat hyvältä, koska luotan jalkaani jo niin täysillä, etten enää edes ajattele koko akillesta juostessa. Hermotusta olen yrittänyt parantaa koordinaatioliikkeillä.

Olen haaveillut osallistuvani juhannuksena johonkin ratakisaan, mutta saa nyt nähdä. Piikkareilla en ole vielä juossut, joten totuttelu täytyisi aloittaa mahdollisimman pian. Jalka alkaa vihdoin olla valmis kohtaamaan vauhdit!

Mitäs lukijoille kuuluu? Osallistuiko joku Tukholman maratonille?

Treeniyhteenvetoa

..eli treeniä ja vetoja ;)!!!

Hyvä treeniviikko on siis takana. Juoksukilometrejä kertyi 89. Lisäksi kävin spinningissä, tein salilla voimatreeniä ja kävin ashtangajoogassa. Viikon parasta antia olivat lauantaiset tonnin vedot. Tein kuusi tonnin vetoa hiekkatiepätkällä kolmen minuutin palautuksilla. Sarjasta tuli seuraavanlainen 3.56-3.52-3.43-3.35-3.33-3.29. Kehitystä tapahtui siis ennen vappua Helsingissä juostuun vetosarjaan. Tarkoituksenani oli juosta kaksi viimeistä tonnia radalla, mutta kentällä olikin jokin junnufutisturnaus, joten tein kaikki vedot maastossa.

Sunnuntaina kiersin Lidingö Loppetin 30 kilsan reitillä pitkän lenkin. Juoksin 24km. Tällä kertaa mulla oli mukana puolen litran pullo urheilujuomaa. Lopuksi innostuin tekemään hieman rullauksia. Lenkin jälkeen herkuteltiin pihvillä ja uusilla perunoilla. On se vaan mahtavaa, kun kesä on tullut ihan kunnolla!

Jalat ovat muuten sopeutuneet hyvin treenaamiseen. Omaa kroppaa on toki täytynyt kuunnella tosi paljon viime viikkojen aikana. Siitepöly on aiheuttanut hieman hengitysongelmia, mutta toisaalta en ole koskaan selvinnyt keväästä näin vähillä lääkityksillä. Viime sunnuntaina olin jotenkin muuten vain niin poikki, etten jaksanut juosta, joten vaihdoin pitkän lenkin palauttavaan tunnin kävelylenkkiin. Alkuviikon treenasin myös kevyesti, ja nostin tehoja ja määriä loppuviikkoa kohden. Oli mahtavaa huomata, että voimat palasivat kroppaan ja jaksoin taas paahtaa kunnolla. Akillesjänne on ollut erityisen hyvä viime aikoina. Tietysti lämpimät kelit hellivät aina kaikkia vanhoja ja kärsineitä lihaksia ja jänteitä.. ;) Tästä on hyvä jatkaa, ja mähän jatkan!! :) Hyvää alkavaa treeniviikkoa kaikille!

JEE :D! Mun paras ilotulituskuva..laitetaan vaikka Ruotsin viisuvoiton ja hyvän nousukunnon  kunniaksi!

Puolikas

Täytyy täälläkin hehkuttaa maanantain pitkää lenkkiäni. Intouduin Turussa kauniissa auringonpaisteessa juoksemaan Ruissaloon. Vapun aikoihin kärsitystä flunssasta ei ollut enää tietoakaan. Hieman tietysti kärsin koivun siitepölyistä, mutta näillä harjoitusmäärillä allergiankin vielä kestää. Edellisestä yli 20 kilsan lenkistä oli ehtinyt vierähtää lähes vuosi!

Lenkki lähti rennosti ja huomasin pisteleväni jatkuvasti viiden minuutin tonneja. Fiilis tuntui hyvältä, ja intouduin juoksemaan Ruissalon kylpylälle asti. Garmin näytti lenkkini pituudeksi 21,3km. Enemmän kuitenkin hymyilytti loppuaika 1.44. Olin kuitenkin ihan koko matkan taivaltanut PK-sykkeellä, eikä syke pompannut aerobiselta alueelta edes pahimmissa ylämäissä. Naureskelinkin, että en olisi ollut HCR:llä ihan viimeisten joukossa! Tietysti tämäkin peruslenkkini kertoo siitä, että peruskunto on jo kohtuullisella tasolla. Lisäksi tietysti ilahduttaa se, että pitkän treenitauon jälkeen rauhallisesti aloitettu juoksuharjoittelu on tullut toteutettua oikein. Akillesjänneleikkauksestanihan on kuitenkin ehtinyt kulua vasta viisi kuukautta.

Lenkillä tuli hieman jano, koska en etukäteen ajatellut noin pitkää lenkkiä juoksevani ja keli oli yllättävän lämmin. Mukanani ei ollut mitään juotavaa, mutta onneksi olen sellainen kameli, että kestän kyllä. Lisäksi olisin pärjännyt hieman vähemmässä vaatetuksessa, mutta onneksi en pahemmin hikoile, vaikka muuten kärsinkin kuumuudesta. Yleensä pitkillä lenkeillä olisi hyvä juoda 20 minuutin välein. Laimea urheilujuoma imeytyy paremmin kuin vesi. Lisäksi ennakkoon kannattaa tankata nesteitä. Heh, älkää tehkö niinku mä, vaan niinku mä sanon!

Lenkillä mulla oli muuten käytössä uusimmat Asicsen Nimbukset. Käyttökokemusta on nyt kertynyt sen verran, että voin rehellisesti sanoa niiden olevan kaikkien aikojen mukavimmat lenkkarit. Jotenkin se pehmeys tuntuu erityisen hyvältä maantiellä juostessa. Lisäksi kengät ovat rullaavat ja jalka istuu hyvin. Peruslenkeille yksinkertaisesti loistava valinta. Jalat eivät väsy. Ehkä siksi jaksoin juosta lenkkini noin hyvin. :)

Nimbukset.

Ensimmäisillä käyttökerroilla päkijäni hieman puutuivat, mutta kenkien pehmennyttyä ja mukauduttua jalkaani tämä ongelma poistui. Kovaan juoksuunhan Nimbukset ovat liian tukevat ja raskaat, eikä alustatuntumaa ole kuten kevyemmissä tossuissa tai kilpakengissä. Toisaalta peruslenkkareissa on mukavaa, ettei kaikkia kiviä tunne pohjien läpi. Teilläkin on varmaan jo jokinlaisia kokemuksia tämän kevään Nimbuksista. Ovatko kengät olleet mieluisat? Entä osallistuiko joku viikonloppuna HCR:lle?

Tämä tarina herätti mut taas miettimään, että juokseminen on ihan oikeasti se mun juttu. Ja mä ihan oikeasti voin nousta takaisin hyvään juoksukuntoon. :)

Ratatreeniä

Hei!

Viime viikko oli hyvä ja kiireinen. Jos nyt viimeaikoina ontuneella päässälaskutaidollani oikein laskin, niin juoksukilsoja kertyi 67! Pääosa kilometreistä oli aerobista tekemistä, mutta kaksi intervalliakin mukaan mahtui. Keskiviikkona juoksin määräintervallityyppisesti 300 metrin vetoja hiekkatiellä ja torstaina tein ensimmäisen OIKEAN ratatreenin leikkauksen jälkeen.

Torstaina oli tuulinen ja kolea keli, joten piti pukeutua lämpimästi, mutta kuitenkin mahdollisimman kevyesti. Ei ole kivaa juosta kovaa, jos on liikaa vaatetta päällä. Irroitin mun lempparijuoksutakista hihat ja sain siitä kätevän juoksuliivin. Sen alle puin pitkähihaisen juoksupaidan, jalkaan kiskoin trikoot ja lenkkareiksi heitin Asicsen DS-trainerit. Käsineiksi keksin Adidaksen juoksuhansikkaat, jotka ovat sormien kohdalta auki. Mulla on aina tosi lämpimät kädet ja sormet juostessa, mutta ranteet ovat yleensä jäässä. Tämän ongelman takia tällaiset hanskat ovat loistavat mulle.

Juoksutakista irroitettu liivi. Vetoketjuilla liitettävät hihat.

Adidaksen rannesormikas.

Energiapatukka, joka sopii myös pähkinäallergisille.

Radalle oli tällä kertaa eksynyt mun lisäksi pari kuntoilijaakin. Aurinko paistoi, mutta arktinen tuuli teki urakasta hieman haastavamman. Juoksin alkuun pari kaksisatasta rennosti, huilasin kaksi minuuttia ja päätin juosta kolme kuussatasta. Eka veto oli rankka ja kesti kauan. Päätin koittaa parin minuutin jälkeen uudestaan. Juoksu tuntui helpommalta, ja ajasta lähti neljä sekuntia pois. Päätin ryhdistäytyä ja koittaa juosta vielä kolmannen. Se kulkikin yllättävän hyvin ja ajasta putosi kuusi sekuntia lisää. Puolentoista minuutin palautuksen jälkeen tuntui niin hyvältä, että päätin kahden minuutin palautuksella vetäistä vielä neljännen. Se sujui muutaman kymmenyksen kovempaa, kuin kolmas veto ja maitohapot tuntuivät syöksyvän kroppaan. Olo oli yhtäaikaa ihan hirveä ja ihan mielettömän hyvä. Jalkaan ei sattunut yhtään. Päätin kolmen minuutin palautuksen jälkeen juosta vielä kaksi kaksisatasta loppuun. Jee, ihan mahtavaa ja kauheeta. Mutta kun näitä saa lisää, niin homma alkaa taas oikeesti kulkemaan. Hitaasti hölkäten raahauduin takaisin kotiin.

Onko joku muu käynyt vielä tänä keväänä urheilukentällä treenaamassa?

Viikon treenailut

Tässä viimeisen viikon treenit vielä kasattuna yhteen. Tänään olen ollut tosi väsynyt, ja päätinkin nyt pitää kevyen viikon. Eilinen 18 kilsaa oli näin ekana oikeana pitkänä lenkkinä sen verran rankka, että täytyy malttaa palautella, jotta voi taas kehittyä. Ja levossahan se kunto oikeasti kehittyy. Muistakaapas se ;).

maanantai: juoksumatolla 5km 24.40 + spinning 45' + juoksumatolla 5km kiihtyvästi 22.30

tiistai: ap: lenkki juosten 8km 39.25 + koordinaatioharjoitukset hiekkakentällä 20'
 ip: spinning 50' + selän kuntoutusliikkeet

keskiviikko: lenkki matolla 7km 32.50 + core-jumppa 30'

torstai: aamu: bodybalance 55'
ip: juoksu vr 3km+ 2x4x200m/1'/3' hiekkatiellä + vr 3km
ilta: spinning 54'

perjantai: ap: lenkki juosten 6km 36'
ip: bodybalance 1h

lauantai: spinning 50' + juoksumatolla kiihtyvä 9km 39.20 + selän kuntoutusliikkeet

sunnuntai: aamu: joogaliikkeet ja liikkuvuus
ap: PK-pitkä juosten 18km 1h 43'

VK:n vikat metrit Portugalin leirillä vuonna 2009.

Juoksua tuli siis yhteensä 66km. Venyttelyjä ja lihashuoltoja en tähän erikseen kirjaa. Spinningistä on sen verran pakarat jumissa, joten siitäkin pieni breikki on nyt paikallaan. En halua, että pyöräily alkaa yhtään näkyä negatiivisesti juoksutekniikassani. Hyvät fiilikset ovat siitä, että leikattu akillesjänne ja jalat yleensä kestävät jo hyvin päivittäistä juoksemista. Olosuhteet tietenkin ovat olleet puolellani. Lisäksi on ollut kiva huomata, että pääsin juoksemiseen käsiksi helpommin kun ennakkoon ajattelin. Mukavaa treeniviikkoa kaikille!

Testissä Asicsen kompressiosukka

Olen käyttänyt leikkauksen jälkeisissä juoksutreeneissäni paljon kompressiosukkia. Pohkeet eivät mene niin helposti jumiin niiden avulla, ja koko nilkan seutu pysyy samalla paremmin lämpimänä. Kirjoitinkin kompressiosukista aiemmin helmikuussa täällä. Viime viikolla sain Asicselta testiin heidän kompressiosukan, jota en ollutkaan aiemmin kokeillut. Naisille ja miehille on oma sukka, ja mun koko on 35-38.

Sukat ovat mielestäni sopivan paksuiset. Jalkapohjista ne ovat vahvemmat, ja erityisesti kantapäästä, kärjestä ja isovarpaan alta vielä lisävahvistettu. Sukat ovat erittäin joustavat, joten isokin pohje mahtuu hyvin sisälle. Itselleni sukat eivät olleet kovin kireät, mutta viihdynkin enemmän vähän kevyemmissä kompressiosukissa. Sukat saa pestä 40 asteessa. Nämä eivät ole kutistuneet pesussa, kuten valkoisille Crafteilleni on käynyt. Treenisukkina nämä ovat mainiot, mutta jalkateräosuus tuntuu ehkä hieman paksulta ja kuumalta kisakenkiin. Maasto- ja maantiejuoksuissa näitä varmasti voi käyttää kisoissakin, mutta piikkareihin en ehkä tunkisi näitä kesäkelillä. Tässä vielä pari kuvaa.

Akillesjänteen kuulumisia

Viikon päästä muuten leikkauksesani tulee täyteen neljä kuukautta. Akillekselle kuuluu hyvää. Aamujäykkyys on hävinnyt koko ajan nopeammin ja jänteen turvotus on laskenut. Leikatun jalan jänne on vieläkin paljon paksumpi kuin oikean jalan. Ehkä puolet paksumpi, mutta ei enää kolminkertainen..  En ole enää jaksanut laittaa tulehduskipugeeliä. Leikkausarpea olen rasvaamalla pitänyt pehmeänä. Kipuja jalassa ei juurikaan enää ole. Varpaille nousussa on vielä tuntemuksia. Juoksulenkeillä pienetkin tuntemukset häviävät tällä hetkellä noin seitsemän minuutin kohdalla, kun aineenvaihdunta nilkan alueella lisääntyy. Lenkin jälkeen olen pitänyt jalkaa kylmässä vedessä. Pari fotoa arpikaunottaresta.

Alkuosa näkyy vielä punaisena, mutta toinen puolisko on jo tosi vaalea. Alkuosassa ommel oli vähän kasvanut sisälle, ja sitä jouduttiin poistettaessa kaivamaan esiin ja haava vuoti hieman vertakin. Tämän seurauksena tulee lopulta varmaan vähän paksumpi ja komeampi arpi.

Hauskaa viikonloppua lukijoille! Minkälaisia treenisuunnitelmia teillä on viikonlopuksi? Itse haluaisin koittaa yhtenäistä pitkää lenkkiä juosten. Tosin tunnin juoksustakin olisin jo tyytyväinen.

Juoksua kahtena päivänä peräkkäin

Hej!

Kuten otsikko kertoo suuntasin aamupäivällä lenkille. Tällä kertaa päätin juosta ulkona, ja ottaa ihan rauhallisesti, koska tämä oli ensimmäinen kerta kun leikkauksen jälkeen juoksin kahtena päivänä peräkkäin. Lisäksi lääkekuurini nostaa hieman sykkeitä tällä hetkellä, ja eilinen mattojuoksu tuntui hieman kropassa. Jalat tuntuivat kuitenkin hyviltä, joten päätin lähteä matkaan!

 


Pääsin myös vihdoin testaamaan käytössä muutama viikko sitten Tukholman Stadiumista ostamaani Björn Dählie -pipoa! Oli hyvässä alessa, joten ajattelin sijoittaa uuteen hiihto/juoksupipoon. Erityisesti tykkään siitä, että pipo laskeutuu korvien kohdalta alemmas ja peittää siis hyvin korvat. Väri on oikeasti violetti, mutta kuvissa pipo näyttää siniseltä. Se ei ole mikään superpakkasten pipo, vaan ihan perus hengittävä treenipipo. Älkää muuten luopuko pipojen ja pantojen käytöstä kevätlenkeillä liian aikaisin, vaikka muuten ette ulkona pipoa käyttäisikään. Juostessa käy kuitenkin viima korviin, ja parempi koittaa olla sairastumatta näihin kuuluisiin flunssiin.

Kiva toi tupsu!

Jalkaan laitoin Asicsen Windstopper-talvitrikoot sekä Craftin valkoiset kompressiosukat. Päälle heitin vielä Puman kimallesäärystimet. Akillesjänteillä ei ole koskaan liian lämmin. Jos juhannukseen mennessä pääsen taas irti säärystinten käytöstä, niin hyvä juttu!

 

Craftin kompressiosukat. Nämä on ostettu Intersportista.

 

Puman pitsikuvioiset kimallesäärystimet. Veli tuonut jenkeistä.

Lenkille kertyi lopulta mittaa 8 kilsaa ja aikaa kului 46 minuuttia, joten aika retkeilyä menin. Keskisyke oli 150, joten silti aika korkea. Positiivista oli kuitenkin se, että juoksin hiekkatietä, joka oli muutamaa pientä jää- ja rapakohtaa lukuun ottamatta täysin sula ja kuiva. Illalla suuntaan vielä Satsiin joogatunnille palauttelemaan! Hyvää viikonloppua kaikille!

Asics Gel-Excel33 -luonnollisen askeleen juoksujalkineet

Heiii!! I'm back again, jag är här igen, täällä ollaan taas!!! :)


Jouduin aloittamaan kaksi päivää sitten tablettikortisonit astman pahenemisen takia, mutta hieman kevennetyllä versiolla. Ja nyt keuhkot tuntuvat jo melko hyviltä. Kipu on poissa ja limaa irtoaa. Aamulla suuntasin salille bodybalance-tunnille, jonka jälkeen jäin vähän hengailemaan kuntosalille. Sitten ajattelin, että jos ihan vähän testaan juosta Asicsen Gel-Excel33 -lenkkareilla siinä matolla.. ja hups. Juoksentelin sitten 9km ja 42.15 kului aikaa. Hieman hämmästelin kevyttä kulkua, mutta mikäs sen makeempaa mun tilanteessa, kun päästä melkein jatkamaan siitä mihin ennen flunssaa jäin! Hmm..lahjattomat treenaa, vai miten se menikään. Toisaalta joskus just se eka lenkki voi kulkea yllättävän kivasti, kun lihakset ovat auki, löysät ja levänneet. Sitten ne vetävätkin täysjumiin ja karu paluu arkeen alkaa. Vähän tosin yskitti ja lopuksi syke humpsahti VK:n puolelle. Heh..maltillista. Parasta kuitenkin, että uudet lenkkarit tuntuivat mahtavilta ja leikattu akilles toimi upeesti.

Kuva vuodentakaiselta Kenian leiriltä Eldoretin kentältä. Keskikentällä ei heitetty keihästä. :)

Ajattelin nyt vihdoinkin kertoa näistä uusista ihmeellisistä Asicsen kehittelemistä luonnollisen askeleen jalkineista. Erilaiset paljasjalkajuoksuun kehitetyt kengäthän ovat juuri nyt kova muoti-ilmiö. Asics on ollut kuuluisa erityisesti hyvin vaimennetuista ja tuetuista juoksukengistä. Nyt Asicsella on tutkittu paljasjalkajuoksuilmiötä, ja kehitelty omalle tyylille sopiva tekninen luonnollisen askeleen 33-mallisto. Kevyet kengät jaetaan yleisesti kolmeen ryhmään: paljasjalkakenkiin, minimalisteihin ja luonnollisen askeleen jalkineisiin.

Hieno väriyhdistelmä. Nämä ovat siis naisten mallin kengät ja kokoa 37.

Pohjassa lukee 33 by Asics.

Patrolin nettisivuilla Gel-Excel33 -kenkää kuvaillaan seuraavasti:

Uusi GEL-EXCEL33 tarjoaa turvallisuutta, mukavuutta ja tukea luonnollisessa muodossa. Täydellinen valinta tosijuoksijoille. Kenkä on suunniteltu toimimaan jalan rakenteen mukaan ja vahvistamaan luonnollista liikerataa askeleen jokaisessa vaiheessa. Kengän ytimessä toimii vallankumouksellinen Propulsion Trusstic™. Se seuraa jalkapohjan jänteitä ja kerää kaiken tuotetun voiman liikkumiseen. Koko pohjan Guidance Line tekee juoksusta taloudellista kantaiskusta päkiälle saakka. Matalampi välipohja mahdollistaa tukevan juoksutuntuman ja kokemuksen. Kengän kannan rakenne asettaa jalan biomekaanisesti optimaaliseen asentoon. Erittäin kevyt rakenne ei heikennä tukea ja kestävyyttä. GEL-vaimennus, PHF kanta ja kestävä pohja takaa sen, että jalkasi pysyy kunnossa, ilman lisäpainoa.

Tästä näkee hyvin tuon pohjan uran.

Nimi 33 muuten tulee siitä, että jalassa on 33 jännettä. Itseäni epäilytti aluksi kenkien mataluus: kantapään ja päkiän korkeusero on vain 10mm. Ajattelin tietysti omia ja muillekin juoksijoille tyypillisiä akillesvaivoja. Akillesjänne siis joutuu mielestäni suurempaan venytykseen juoksun aikana, koska kannassa ei juuri ole korkoa suhteessa päkijään. Toisaalta kuntouttavassa mielessä tämä voi olla myös hyvä asia. Ja tämän takia kenkä eroaa myös täysin muista Asicen lenkkarimalleista. 33:sta suositellaankin käytettäväksi peruslenkkareiden rinnalla eli ei siis ainoana juoksukenkänä. 33-sarjasta löytyy kolme eri versiota, joista tämä Gel-Excel33 on ns. tekninen huippu, koska siihen on laitettu geelivaimennukset kantapäähän ja päkijään sekä kantapään ulkopuolinen tuki. Suositushinta kauppoihin on 199e. Halvemmalla lähtee kaksi muuta versiota. Gel-Hyper33:n maksaa 149e ja Intersporteissa yksityismyynnissä oleva Gel-Volt33:n 129e. Näissä molemmissa on geelivaimennukset ainoastaan kantapäissä, mutta useimmille kuntojuoksijoille se on ihan riittävä.

Sitten voisin kertoa hieman käyttökokemuksia. Gel-Excel33:t tuntuvat mukavilta ja istuvilta jaloissa. Kenkä on jämäkän oloinen ja lesti melko kapea. Naisten pienin koko on 37 (US6), mutta vaikka mulla on normaalisti 36 Asicsissa, niin näissä tuo 37-koko on onneksi ihan sopiva. Aluksi olin skeptinen tuon tasapohjaisuuden vuoksi, mutta juostessa kenkä rullaakin hyvin, eikä tunnu yhtään jäykältä. Mattojuoksussa kengät tuntuivat erityisen hyviltä, koska alusta on pehmeämpi ja joustavampi kuin maantie. Asvalttijuoksuun en näitä ehkä suosittelisi, mutta hiekkateillä, pururadoilla ja metsäpoluilla toimivat varmasti parhaiten kesällä. Jalat eivät muuten kipeytyneet lainkaan mattojuoksun jälkeen ja nilkat, pohkeet ja akillekset eivät väsyneet lainkaan. Jalkapohjissa tuntui juoksun jälkeen hieman erilaiselta, mutta hyvällä tavalla. Ilmeisesti tämä johtui hyvästä rullaavuudesta. Kenkien tuki ja ura mukailevat jalkapohjan kalvojännettä, plantaarifaskiaa, joka kerää ja vapauttaa vipumekanisminsa avulla energiaa ja huolehtii jalan rullauksesta askeleen aikana. 


Onko jollakin jo käyttökokemuksia näistä 33-sarjan Asicsista?  Meinaatteko hankkia näitä normaaleiden käyttämienne juoksukenkien rinnakkaiskengiksi? Entä mitä mielipiteitä teillä on paljasjalkajuoksukengistä tai tästä "pois tukevista lenkkareista" -muoti-ilmiöstä? 

Kompressiosukat jalassa!

Moi Moi!

Ihanaa, kun aurinko paistaa koko ajan enemmän ja pimeys alkaa väistyä! Ihan niinku mun jalkahelvetissäkin! Tänään juoksin aamupäivällä matolla 9km jo 44:30!! Ja aerobisilla sykkeillä! Kehitys on ollut ihan uskomatonta. Tää oli nyt viikon kolmas lenkki, ja tänään on vasta perjantai. Eli käytännössä en oikeastaan saisi enää tällä viikolla tehdä juoksutreenejä. Saa nähdä pystynkö olemaan viikonlopun juoksematta, mutta jos kaikki menee hyvin ja sunnuntaina lenkkijalkaa vipattaa, niin voin vaikka kevyen puolituntisen heittää ulkona..

Pidän nyt kuitenkin järjen mukana, enkä ahnehdi. Viereisellä matolla juossut nainen kiskaisi 20km, joten tunsin itseni tosi maltilliseksi. Vähän olis tehny mieli haukata vielä yksi kilsa, että olis tullut kymppi täyteen. Mutta hoin itselleni, että kyllä sitä vielä kymppejä ehtii taas hölkötellä ärsyyntymiseenkin asti. Myöhemmin juttelin pukkarissa hyvät keskustelut ruotsiksi 20 kilsaa matolla ahmineen naisen kanssa. Lähinnä jalkavammoista ja -kivuista höpöteltiin. Hänellä kipeytyy mattojuoksusta "penikat", eli säären etuosan lihakset. Mulla on pohkeet yleensä vetänyt mattojuoksusta jumiin, mutta nyt kun en ole juossut päivittäin, tätä ongelmaa ei ole ollut. Lisäksi mulla on ollut käytössä nyt hyvät miedosti kiristävät Niken kompressiosukat, ja niillä on selvästi ollut vaikutusta pohjekipuihin.

Ihanat kuviot näissä sukissa.

Aloin käyttämään kompressiosukkia vuonna 2008. Aluksi juoksin niillä ihan vain treeneissä, ja sitten kokeilin muutamissa kisoissa. Tosin syksyllä 2008 juoksin heti ensimmäisen puolimaratonini maastossa kompressiosukat jalassa. Mulla on tällä hetkellä käytössä kolmet "polvisukat". Kuvan Niken sukkien lisäksi mulla on Craftin valkoiset ja ZeroPointin mustat sukat. Lisäksi Tukholmasta ostin syksyllä Asicsen kompessiosäärystimet. Kompressiotuotteet tuntuvat sopivan hyvin tälläiselle nilkka- ja akillesvammaiselle. Pohjelihakset yksinkertaisesti kipeytyvät vähemmän juoksutreeneistä kuin ennen.

Harmaat oikealla ovat Asicsen kompressiosäärystimet. Lisäksi kuvissa muita Ruotsista tehtyjä ostoslöytöjä kuten Asicsen irtohihoja,  pitkävartisia sormikkaita ja erilaisia sukkiksia.

ZeroPointin nettisivuilta löytyy muuten hyvin tietoa kompressiosukista:

1. Ennen harjoitusta

Toiminta: Kompression avulla aktivoidaan lihastuntumaa, verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. Tällä aktivoimisella saadaan myös ennaltaehkäistyä loukkaantumisriskiä.

Käyttöohje: Kompressiotuote laitetaan ennen harjoitusta n. 1- ½ tuntia aikaisemmin.

2.     Harjoituksen aikana

Toiminta: Kompression avulla saavutetaan parempi suorituskyky ja vakaus, kompressio vähentää lihasjännitystä, tukee lihasta ja edesauttaa nopeampaa elpymistä.

• Ulkoinen mekaaninen paine (kompressio) vaikuttaa syvään laskimojärjestelmään. Tämä puolestaan ​​tuottaa lisää virtausmäärää laskimo järjestelmässä.
• Vaikutus huolehtii nopeammasta aineenvaihdunnan toiminnasta. Joka poistaa epäpuhtauksia lihaksesta sekä tuo happea lihakselle, jolloin lihaksesi toiminta ja suorituskykysi on parempi
• Kompressio tukee lihasta. Tämä vaikuttaa lihastasapainoon, koordinaatioon, tuntemusaisteihin sekä vähentää pehmytkudosvammoja (kipeitä lihaksia) jotka aiheutuvat tärähdyksistä. Lihaksen tuki on myös tärkeä tehokkaalle suoritukselle. Supistuksessa oleva lihas on tehokkaampi.

Fysiologia: Harjoituksen aikana laskimoläpät kuljettavat verta sydämeen. Jos tämä mekanismi on ylityöllistetty tai häiriintynyt, jalat tuntuvat raskailta ja turpoavat. Kompression avulla laskimoläpät pysyvät suljettuina jolloin veri kulkeutuu sydämeen ja siitä edelleen keuhkoihin hapettumaan, jolloin saat enemmän happea lihaksillesi.

Kompressiosukalla voidaan ennaltaehkäistä tiettyjä urheiluvammoja ja käyttää niitä niiden hoitoon.

Tyypilliset alaraajavammat joissa pohjelihaksen toiminta ja jalan verenkierto ovat keskeisiä

• Lihaskrampit
• Penikkatauti
• Akillesjänteentulehdukset
• Nilkkaongelmat

Käyttöohje: Käytä kompressiota edellä mainuttujen ohjeiden mukaisesti.

3.     Harjoituksen jälkeen

Palautuminen: Elimistö saavuttaa nopeammin tasapainon tehostuneen aineenvaihdunnan seurauksena.

Käyttöohje: Käytetään suorituksen jälkeen minimi 1 tunti (max. voidaan käyttää tuntemuksen mukaan 8-10 tuntia).  Palautumiseen voidaan käyttää myös kompressio 15-20mmHg (Zero Point everyday kompressiosukka)

Suosittelen ehdottomasti rohkeasti kokeilemaan kompressiosukkia lajista riippumatta! Pohkeet ainakin kiittävät. :)