Mun pallo. |
Jouluna tuli luettua juoksijalegenda Paavo Nurmesta kertova kirja, jossa käsiteltiin kakskytluvun talviharjoittelua. Sen ajan suomalaiset huiput aloittivat maaliskuun tienoilla kävelylenkit, joihin sitten lisäsivät kilsoja ja vauhtia kevään edetessä. Vaahtopääkävelyksi tätä kävelymuotoa kutsuttiin. Vauhtikin oli toisinaan lähellä nykykuntoilijoiden lenkkivauhtia (n.7-8min/km). Mun kävelylenkit nyt eivät oo olleet ihan noin kovatahtisia..
Iltaisin olen yrittänyt vääntää kotioloissa lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Apuvälineinä ovat olleet lähinnä kuntopallo ja kahvakuula (8kg). Niin ja tietysti kaapelitv:n kanavat. Tänään katselin Titanicin joltakin filmikanavalta ja siinä samassa tuli poljettu reilu kaksituntinen kuntopyörän päällä.
Tiistaina tuli kuusi viikkoa leikkauksesta täyteen, ja sain luvan kokeilla ensimmäisiä juoksuaskelia! Nilkka tuntui jäykältä ja meno oli varovaista. Myöhemmin kaikki lihakset tulivat kipeäksi. Olin tainnut kuitenkin hieman varata enemmän painoa terveelle puolelle kehoa. Yhtenäisesti en juossut paljon, vaan kävelin välillä. Eniten yllätti se, etten juostessa juuri hengästynyt. Joten ehkä näistä vaahtopääkorvaavista on kerrankin ollut jotain hyötyä! Palaillaan!
Apuvälineenä siis kotona ollut jumppapallo, ei kuntopallo. Kuntopalloa on tullut käytettyä lähinnä halleilla..
VastaaPoista